Ilmailun turvallisuustilanne, raportointi ja Traficomin toimet turvallisuuden parantamiseksi

Kaupallisen ilmakuljetuksen turvallisuustilanne Q1/2021

Ensimmäinen neljännes kokonaisuudessaan on sujunut suomalaisessa kaupallisessa ilmakuljetuksessa turvallisesti. Onnettomuuksia ei tapahtunut.
1 vakavaksi vaaratilanteeksi luokiteltu tilanne tapahtui Helsinki-Vantaalla, kun suomalaisen liikennelentokoneen moottori osui rullaustiekylttiin liukkaalla rullaustiellä. Tästä tapauksesta Onnettomuustutkintakeskus aloitti tutkinnan L2021-02 (Ulkoinen linkki).

Koronapandemian johdosta kaupallisen ilmakuljetuksen operaatioiden määrä suomalaisilla lentoasemilla oli alkuvuonna reilut 70% edellisen vuoden vastaavaa ajankohtaa pienempi. Koronapandemian aikana Euroopan lentoturvallisuusviranomaiset yhteistyössä ilmailun toimijoiden kanssa tunnistivat aktiivisesti mahdollisia koronapandemiasta seuraavia turvallisuusuhkia. Tämän työn perusteella julkaistiin runsaasti erilaista materiaalia tukemaan ilmailualan riskienhallintaa. Tutustu Traficomin julkaisemiin koronatiedotteisiin  (Ulkoinen linkki)sekä EASAn COVID-19-sivustoon (Ulkoinen linkki).

Lue lisää kaupallisen ilmakuljetuksen turvallisuustilanteesta.

Yleis- ja harrasteilmailun turvallisuustilanne Q1/2021

Suomalaisessa yleis- ja harrasteilmailussa tapahtui ensimmäisellä neljänneksellä 1 onnettomuus, kun yleisilmailukoulukone ajautui laskun jälkeisessä laskukiidossa ulos lumiselta kiitotieltä Lahti-Vesivehmaalla ja pyörähti ympäri. Onnettomuustutkintakeskus aloitti tapahtuneesta tutkinnan L2021-01. (Ulkoinen linkki)
Aiempina vuosina tyypillisesti alkuvuoden aikana on tapahtunut yksittäisiä onnettomuuksia.

Vakavia vaaratilanteita tapahtui 4, myös hieman aiempia vuosia enemmän. Yhdestä tapauksesta (vesikoneen kellukkeiden tavaraluukun irtoaminen) OTKES teki alustavan tutkinnan L2021-E2 (Ulkoinen linkki), joka valmistui 8.4.2021.
Kiitotieltä suistumiset korostuivat alkuvuoden tapauksissa.

Koronapandemia vähensi yleis- ja harrasteilmailun määrää valvotuilla lentoasemilla ja Malmin lentopaikalla viime vuonna n. 30%, eli laskua ei ollut siinä määrin kuin kaupallisessa ilmakuljetuksessa. Paljon yleis- ja harrasteilmailua tapahtuu myös valvomattomilla lentopaikoilla, mutta näistä saadaan tarkemmat tiedot keväämmällä kun ilma-alusten vuosittainen lentotuntitilasto valmistuu. Alustavien tietojen perusteella lentotuntien määrä ei vähentynyt kovin merkittävästi.

Lue lisää yleis- ja harrasteilmailun turvallisuustilanteesta .

Muiden ilmailun osa-alueiden turvallisuustilanne Q1/2021

Lennonjohdon aiheuttamia porrastuksen alituksia tapahtui ensimmäisellä neljänneksellä 3, eli määrä oli alle puolet vuosien 2013-2020 keskiarvosta (8,5). Myös operaatiomäärät lentoasemilla laskivat reilut 50%, mutta suhteutettunakin porrastuksen alituksia tapahtui keskiarvoa vähemmän. 2 tapauksista oli ilma-alusten välisen porrastusminimin alituksia ja 1 ilma-aluksen ja ilmatilavarauksen välinen alitus.

Kotimainen lennonvarmistus ei aiheuttanut yhtään kiitotiepoikkeamaa ensimmäisellä neljänneksellä. Aiempina vuosina lennonvarmistus on keskimäärin aiheuttanut n. 1 kiitotiepoikkeaman vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, joten alkuvuosi sujui tältä osin hyvin.

Maa-ajoneuvot aiheuttivat ensimmäisellä neljänneksellä 3 kiitotiepoikkeamaa. Määrä oli selvästi vuosien 2013-2020 keskiarvon (5,6) alapuolella. Liikenteen määrään suhteutettuna kiitotiepoikkeamia kuitenkin tapahtui hieman pidemmän aikavälin keskiarvoa enemmän. Joulu-tammikuu olivat sään puolesta varsin talvisia, joten kiitotiet vaativat paljon kunnossapitotoimia, mikä heijastui myös hieman lisääntyneinä kiitotiepoikkeamina.

Maahuolintatoiminnassa näkyy selkeästi koronapandemian aiheuttama liikenteen määrän väheneminen. Maahuolintatoimintatoimijoilta saatujen poikkeamaraporttien määrä on jäänyt hyvin vähäiseksi alkuvuoden aikana.

Dronet ovat viime vuosina aiheuttaneet useita läheltä piti-tilanteita toisten ilma-alusten kanssa. Tilanne on kuitenkin ollut paranemaan päin viime vuosina, ja toistaiseksi ei tänä vuonna tällaisia tapauksia ole raportoitu.  

Pääosin 31.12.2020 sovellettavaksi tullut EU-asetus vaikuttaa myös dronetoimijoiden raportointivelvollisuuteen riippuen dronen luokasta ja toiminnan tyypistä. Kaikkia toimijoita koskee velvollisuus tehdä lentoturvallisuusraportti (Ulkoinen linkki)aina jos tapauksessa on osallisena miehitetty ilma-alus tai ihmisille aiheutuu vahinkoa. Laajempi raportointivelvollisuus koskee erityisessä ja sertifioiduissa luokissa toimivia, mutta Traficom kannustaa kaikkia toimijoita vapaaehtoiseen raportointiin aina, kun havaitsee jotain millä voisi olla vaikutusta toiminnan turvallisuuteen.

Miehitetyn liikenteen määrän merkittävä väheneminen vuonna 2020 vaikeuttaa todellisen tilanteen arviointia, mutta merkit viittaavat siihen, että dronetoimijoiden tietoisuus mm. ilmatilojen rajoista on parantunut. Vuoden 2021 alusta voimaantulevat yhteiseurooppalaiset määräykset ja niistä tulevat koulutusvaatimukset todennäköisesti edelleen parantavat lennättäjien tietoisuutta määräyksistä ja turvallisista toimintatavoista.
Tarkempaa tietoa sääntelystä ja dronetoiminnasta löytyy Traficomin ylläpitämältä Droneinfo.fi (Ulkoinen linkki)-sivustolta.

Raportointi Q1/2021

Avoin havaituista poikkeamista ilmoittaminen ja ilmoitusten oikeudenmukainen käsittely on ilmailussa aina nähty yhtenä tärkeimmistä turvallisuuden peruspilareista. Mitä herkemmin raportteja tehdään, sitä parempi kuva toiminnan kehittämiskohteista muodostuu, ja sitä tehokkaammin pystytään turvallisuutta kehittämään. Suurta raporttimäärää voi pitää yhtenä indikaattorina hyvästä turvallisuuskulttuurista. Suomessa noudatetaan lentoturvallisuusilmoitusten käsittelyssä oikeudenmukaisen turvallisuuskulttuurin (Just Culture) periaatteita. Käsittely on tarkemmin kuvattu Suomen ilmailun turvallisuusohjelman (Ulkoinen linkki) luvussa 2.5.

Vuoden 2021 ensimmäisen neljänneksen aikana Traficomiin toimitettiin reilut 1100 lentoturvallisuusilmoitusta. Edellisenä vuonna vastaavaan aikaan määrä oli n. 2000. Koronapandemia vaikutus näkyy siis myös raporttien määrässä.
Toisaalta, kun ilmoitusmääriä tarkastellaan suhteutettuna toiminnan määrään (operaatiot lentoasemilla ja lentojen määrät suurimmilla kaupallisilla toimijoilla), on raportointiaktiivisuus pysynyt hyvällä tasolla.

Raportointilomakkeet ja lisätietoa raportoinnista löydät täältä (Ulkoinen linkki)

Raportit 2007-2020

Tapaukset osa-alueittain 2020

Raportteja luokitellaan usean eri muuttujan perusteella. Alla olevassa kuvaajassa on esitetty vuoden 2020 tapausten jakautuminen sen perusteella, mihin ilmailun osa-alueeseen raportin aihe kohdistuu. Suurin osa raporteista tulee kaupallisesta toiminnasta, lentotoiminnan sekä erilaisten maatoimintojen organisaatioilta.

Traficomin toiminta turvallisuuden parantamiseksi vuonna 2020

Suomen ilmailun turvallisuudenhallinta, Suomen ilmailulle määritetyt strategiset turvallisuustavoitteet, toiminnan periaatteet ja käytännön toiminta ilmailun turvallisuuden parantamiseksi on kuvattu Suomen ilmailun turvallisuusohjelmassa (FASP) ja sen liitteissä Suomen ilmailun turvallisuussuunnitelma (liite 1) ja Suomen ilmailun turvallisuuden suorituskykytavoitteet ja –mittarit SPT, SPI (liite 2).

Tutustu ohjelmaan ja sen liitteisiin (Ulkoinen linkki).

Vuonna 2020 koronapandemian aiheuttamilla toimenpidetarpeilla oli merkittävä vaikutus Suomen ilmailun turvallisuudenhallinnan toimenpiteiden painopisteisiin. Traficom osallistuu aktiivisesti ilmailun turvallisuustyöhön EASAn ja ICAOn foorumeilla. Koronatilanteen myötä 2020 tuon yhteistyön merkitys entisestään korostui.  Vuonna 2020 Traficom toteutti mm. seuraavia toimia:

Turvallisuuden varmistaminen (kts. FASP luku 3) ja terveysturvallisuuden näkökohtien huomioon ottaminen ilmailujärjestelmän eri osa-alueilla pandemian alkaessa, jatkuessa ja myöhemmin tulevassa palautumisvaiheessa aiheuttivat (ja aiheuttavat jatkossa) huomattavan määrän toimenpiteitä (mm. valvonta, poikkeusluvat) ja edellyttivät kansainvälistä koordinointia. Kansallisen ja kansainvälisen riskienhallinnan keinoin varmistettiin, että turvallisuuden varmistamisen toimenpiteiden painopisteet ja kohdentaminen tapahtuivat riski- ja suorituskykyperusteisesti.

Riskienhallinnan (kts. FASP luku 2.6) osalta kartoitettiin pandemian ajankohtaiseksi nostamia aiemmin tunnistettuja uhkia ja mahdollisia uusia uhkia sekä riskienhallinnan keinoin varmistettiin, että riskit pysyvät hallinnassa. Koronatilanteeseen liittyvien riskien hallinta koskee pandemiavaihetta ja jatkuu edelleen myös pandemiasta palautumisen aikana. Vuonna 2020 Traficom on ollut mukana kartoittamassa koronaan liittyviä uhkia EASAn johdolla ja kansallisen riskienhallinnan prosessin puitteissa, viestinyt lopputuloksesta ilmailun toimijoille, arvioinut kansallisesti riskitasoja ja toimenpidetarpeita sekä käsitellyt asiaa toimijoiden kanssa yhteisissä riskipajoissa sekä osana valvontaa.

Tärkeänä osana toimenpiteitä on ollut myös turvallisuuden edistäminen (kts. FASP luku 4.2) eli tarvittavan ohje- ja turvallisuusviestintämateriaalin tarjoaminen viranomaisille ja ilmailun toimijoille. Tässäkin työssä keskeisenä osana on ollut kansainvälinen yhteistyö ja koordinaatio.  Vuonna 2020 Traficom julkaisi turvallisuustiedotteita (Ulkoinen linkki)eri aiheista, mm. ilmailuorganisaatioille kohdistettu tiedote koronaan liittyvien turvallisuusuhkien hallitsemiseksi.
Koronatilanteen takia monia turvallisuuden edistämisen toimijoille suunnattuja tilaisuuksia jouduttiin perumaan tai siirtämään (kuten vuosittain  yhteistyössä Suomen ilmailuliiton, Finavian, ANS Finlandin, Ilmatieteen laitoksen ja Suomen Moottorilentäjien Liiton kanssa järjestettävä Lentoon!-seminaari (linkki 2019 tapahtumaan (Ulkoinen linkki)), mutta niitä toteutettiin mahdollisuuksien mukaan etäyhteyksien avulla. Traficom toteutti myös suuren määrän toimenpiteitä, jotka liittyivät pääosin 31.12.2020 lähtien sovellettavaksi tulleen miehittämätöntä ilmailua koskevan EU-sääntelyn käyttöönoton valmisteluun sekä asiasta tiedottamiseen.

Koronatilanteen hoitamisen ohella Traficom vei eteenpäin keväällä julkaistussa Suomen ilmailun turvallisuussuunnitelmassa 2020-2024 kuvattuja toimenpiteitä. Traficom osallistui myös Liikenne- ja viestintäministeriön johtamaan Valtakunnalliseen liikenneturvallisuusstrategiatyöhön.

Lisätietoa ilmailun turvallisuudesta kuten linkit Traficomin julkaisemiin turvallisuustiedotteisiin sekä muihin turvallisuustiedon lähteisiin löydät Traficomin ilmailun turvallisuustietoa-sivustolta (Ulkoinen linkki).

Aiempien vuosien turvallisuuskatsaukset löydät sivun lopussa olevista linkeistä.

Ilmailun turvallisuustilanteen seurantataulukko - operatiiviset tason 1 (ylätaso) mittarit

Kaupallinen ilmakuljetus: 
SPI 1.1: Onnettomuuksien määrä 
SPI 1.2.: Kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien määrä
SPI 1.3.: Onnettomuuksissa kuolleiden määrä
SPI 1.4: Vakavien vaaratilanteiden määrä  
Kaupallinen ilmakuljetus: 
SPI 1.1: ei onnettomuuksia 
SPI 1.2: ei kuolemaan johtaneita
onnettomuuksia
SPI 1.3: ei kuolleita
SPI 1.4: vähenevä vakavien
vaaratilanteiden
määrä suhteutettuna liikenteen
määrään (viiden vuoden keskiarvo)
VIHREÄ

SPI 1.1: Q1/2021: Ei onnettomuuksia suomalaisessa kaupallisessa ilmakuljetuksessa.
Tavoite (ei onnettomuuksia kaupallisessa ilmakuljetuksessa)  tältä osin saavutettu. 
SPI 1.2 & SPI 1.3: Ei kuolemaan johtaneita onnettomuuksia, joten tavoitteet
(ei kuolemaan johtaneita onnettomuuksia ja ei kuolleita ilmailuonnettomuuksissa) saavutettiin. 

SPI 1.4: Q1/2021: Vakavia vaaratilanteita suomalaisessa kaupallisessa ilmakuljetuksessa 1.
Määrä edellisvuotta pienempi. 2020 Vakavia vaaratilanteita suomalaisessa kaupallisessa ilmakuljetuksessa 3.
Arvioidun vuoden 2020 lentotuntimäärän perusteella  viime vuonna saavutettiin tavoite
vähenevästä vakavien vaaratilanteiden määrästä suhteessa liikenteen määrään viiden vuoden
keskiarvona. Tilanne varmistuu keväällä vuoden 2020 lentotuntitilastojen valmistuttua.
Lisäksi Suomessa tapahtui 3 vakavaa vaaratilannetta ulkomaiselle kaupalliselle ilmakuljetukselle.
Näissä tapauksissa ei arvioida suomalaisella ilmailujärjestelmällä olleen roolia. 

Tilannearvio pidetään  vihreänä. Kehityssuunta pidetään negatiivisena johtuen
mm. dronetoiminnan aiheuttamista riskeistä. Koronapandemian aiheuttaman
poikkeuksellisen liikennemäärien vähenemisen johdosta kehityssuunnan arviointi epävarmaa.

Yleis- ja harrasteilmailu: 
SPI 1.1: Onnettomuuksien määrä 
SPI 1.2.: Kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien määrä
SPI 1.3.: Onnettomuuksissa kuolleiden määrä
SPI 1.4: Vakavien vaaratilanteiden määrä
Yleis- ja harrasteilmailu:
SPI 1.1:  ≤ 10 onnettomuutta / 100 000 lentotuntia
(viiden vuoden keskiarvo)
SPI 1.2: ≤ 0,6 kuolemaan johtanutta
onnettomuutta/ 100 000 lentotuntia
(viiden vuoden keskiarvo)
SPI 1.3:  enintään 2 kuollutta/ 100 000 lentotuntia
(viiden vuoden keskiarvo) 
SPI 1.4: vähenevä vakavien vaaratilanteiden määrä
suhteutettuna liikenteen määrään (viiden vuoden keskiarvo)
KELTAINEN

SPI 1.1: Q1/2021: yleis- ja harrasteilmailussa 1 onnettomuus. Tyypillisesti alkuvuonna ei
onnettomuuksia ole tapahtunut. 
2020 yleis- ja harrasteilmailussa 14 onnettomuutta. Määrä kasvanut edellisvuodesta ja
vuosien 2013-2019 keskiarvon yläpuolella. Arvioidun vuoden 2020 lentotuntimäärän perusteella
tavoitetta (alle 10 onnettomuutta per 100 000 lentotuntia, viiden vuoden keskiarvona) ei saavutettu. 
SPI 1.2: Q1/2021: Ei kuolemaan johtaneita onnettomuuksia. 
2020: Mikään onnettomuuksista ei johtanut kuolemaan. Tavoitetta (alle 0,6 kuolemaan johtanutta
onnettomuutta per 100 000 lentotuntia, viiden vuoden keskiarvona) ei kuitenkaan saavutettu. 
SPI 1.3: Q1/2021: Ei kuolemaan johtaneita onnettomuuksia.  
2020: Ilmailuonnettomuuksissa kuolleiden määrän osalta tavoite
(enintään 2 kuollutta per 100 000 lentotuntia, viiden vuoden keskiarvona) saavutettiin.
Tilanne varmistuu keväällä vuoden 2020 lentotuntitilastojen valmistuttua.

SPI 1.4: Q1/2021: Yleis- ja harrasteilmailussa 4 vakavaa vaaratilannetta.
Määrä kaksinkertainen vuosien 2013-2020 keskiarvoon verrattuna. 
2020 yleis- ja harrasteilmailussa 15 vakavaa vaaratilannetta. Määrä kasvoi edellisvuodesta
mutta oli vuosien 2013-2019 keskiarvon alapuolella. Arvioidun vuoden 2020 lentotuntimäärän
perusteella tavoitetta (vähenevä vakavien vaaratilanteiden määrä suhteessa liikenteen
määrään, viiden vuoden keskiarvona) ei saavutettu. Tilanne varmistuu keväällä vuoden 2020
lentotuntitilastojen valmistuttua.

Tilannearvio pidetään keltaisena. Kehityssuunta  pidetään negatiivisena johtuen
onnettomuuksien ja vakavien vaaratilanteiden määrän kasvusta huolimatta arvioidusta liikenteen
määrän vähenemisestä. Koronapandemian johdosta kehityssuunnan arviointi epävarmaa. 

 Ilmailun turvallisuustilanteen seurantataulukko - operatiiviset tason 2 (onnettomuuksien tyypillisimmät syytekijät) mittarit

SPI 2.1: Kiitotieltä
suistumistapausten (RE) määrä
Kaupallinen ilmakuljetus: 
SPI 2.1: ei numeraalista tavoitetta.
Tilannearvio perustuu tapahtumien absoluuttisen
ja suhteutetun määrän kehitykseen.
VIHREÄ

Q1/2021: suomalaisessa kaupallisessa ilmakuljetuksessa ei kiitotieltä suistumistapauksia.
2020 suomalaisessa kaupallisessa ilmakuljetuksessa ei kiitotieltä suistumistapauksia.

Tilannearvio pidetään vihreänä. Kehityssuunta pidetään neutraalina. Koronapandemian aiheuttaman poikkeuksellisen liikennemäärien vähenemisen johdosta kehityssuunnan arviointi epävarmaa.

 Yleis- ja harrasteilmailu:
SPI 2.1: ei numeraalista tavoitetta.
Tilannearvio perustuu tapahtumien absoluuttisen
ja suhteutetun määrän kehitykseen.
KELTAINEN

Q1/2021: yleis- ja harrasteilmailussa 3 kiitotieltä suistumista. Määrä selvästi
pidemmän aikavälin keskiarvon yläpuolella. 
2020 yleis- ja harrasteilmailussa 8 kiitotieltä suistumista. Määrä hivenen pidemmän
aikavälin keskiarvon tasalla. Suhteutettuna arvioituun liikenteen määrään tapahtumien määrä oli edellisvuosia korkeampi. Tilanne varmistuu keväällä vuoden 2020 lentotuntitilastojen valmistuttua.

Tilannearvio pidetään keltaisena. Kehityssuunta muutetaan positiivisesta neutraaliksi.

SPI 2.2: Kiitotiepoikkeamien (RI-VAP) määrä Kaupallinen ilmakuljetus: 
SPI 2.2: ei numeraalista tavoitetta.
Tilannearvio perustuu tapahtumien absoluuttisen
ja suhteutetun määrän kehitykseen.
KELTAINEN

Q1/2021: Ei kiitotiepoikkeamia suomalaisessa kaupallisessa ilmakuljetuksessa.
2020 suomalaisessa kaupallisessa ilmakuljetuksessa 5 kiitotiepoikkeamaa, määrä
edellisvuotta vähemmän ja hieman pidemmän aikavälin keskiarvon alapuolella. 

Tilannearvio pidetään keltaisena. Kehityssuunta pidetään positiivisena.
Koronapandemian aiheuttaman poikkeuksellisen liikennemäärien vähenemisen johdosta
kehityssuunnan arviointi epävarmaa.

 Yleis- ja harrasteilmailu:
SPI 2.2: ei numeraalista tavoitetta.
Tilannearvio perustuu tapahtumien absoluuttisen
ja suhteutetun määrän kehitykseen.
KELTAINEN

Q1/2021: Yleis- ja harrasteilmailussa 3 kiitotiepoikkeamaa, määrä edellisvuosien tasolla. 
2020 yleis- ja harrasteilmailussa 19 kiitotiepoikkeamaa, määrä edellisvuotta vähemmän
ja hieman pidemmän aikavälin keskiarvon alapuolella. Toisaalta kiitotiepoikkeamien määrät ovat olleet kasvussa 2017 alkae viime vuoteen saakka.Suhteutettuna arvioituun liikenteen
määrään tapahtumien määrä oli edellisvuosia korkeampi. Tilanne varmistuu keväällä
vuoden 2020 lentotuntitilastojen valmistuttua.

Tilannearvio pidetään keltaisena. Kehityssuunta pidetään positiivisena. 

 Maa-ajoneuvot ja henkilöt:
SPI 2.2: ei numeraalista tavoitetta.
Tilannearvio perustuu tapahtumien absoluuttisen
ja suhteutetun määrän kehitykseen.
KELTAINEN

Q1/2021: 3 ajoneuvojen aiheuttamaa kiitotiepoikkeamaa. Määrä edellisvuosia hieman pienempi. 
2020 17 ajoneuvojen (14 lentoasemilla, 2 valvomattomilla lentopaikoilla) ja 7 henkilöiden
(1 lentoasemilla, 6 valvomattomilla lentopaikoilla) aiheuttamaa kiitotiepoikkeamaa.
Ajoneuvojen aiheuttamien kiitotiepoikkeamien määrä hieman edellisvuotta pienempi ja
pidemmän aikavälin keskiarvon tasalla. Suhteessa operaatioiden määrään lentoasemilla
tapahtumien määrä oli edellisvuosia korkeampi. 
Henkilöiden aiheuttamien tapausten määrä oli edellisvuoden tasolla ja pidemmän aikavälin keskiarvon alapuolella.

Tilannearvio pidetään keltaisena. Kehityssuunta muutetaan neutraalista positiiviseksi.  
Koronapandemian aiheuttaman poikkeuksellisen liikennemäärien vähenemisen johdosta
kehityssuunnan arviointi epävarmaa.

SPI 2.3: Yhteentörmäysten ja läheltä piti-tilanteiden (MAC/AIRPROX) määrä Kaupallinen ilmakuljetus: 
SPI 2.3: ei numeraalista tavoitetta.
Tilannearvio perustuu tapahtumien absoluuttisen
ja suhteutetun määrän kehitykseen.
KELTAINEN

Q1/2021: suomalainen kaupallinen ilmakuljetus osallisena 1 läheltä piti-tilanteessa. Määrä edellisvuosia pienempi. 
2020 suomalainen kaupallinen ilmakuljetus osallisena 11 läheltä piti-tilanteessa. Määrä selvästi edellisvuotta pienempi ja hieman pidemmän aikavälin keskiarvon alapuolella. 

Tilannearvio pidetään keltaisena. Pidetään kehityssuunta neutraalina. Koronapandemian aiheuttaman poikkeuksellisen liikennemäärien vähenemisen johdosta kehityssuunnan arviointi epävarmaa.

 Yleis- ja harrasteilmailu:
SPI 2.3: ei numeraalista tavoitetta.
Tilannearvio perustuu tapahtumien absoluuttisen
ja suhteutetun määrän kehitykseen.
KELTAINEN

Q1/2021: yleis- ja harrasteilmailu osallisena 2 tapauksessa. Määrä edellisvuosien tasolla. 
2020 yleis- ja harrasteilmailu mukana 29 tilanteessa. Määrä hieman edellisvuotta pienempi
mutta pidemmän aikavälin keskiarvon yläpuolella. Suhteutettuna arvioituun liikenteen määrään
tapahtumien määrä oli edellisvuosia korkeampi. Tilanne varmistuu keväällä vuoden 2020 lentotuntitilastojen valmistuttua.

Tilannearvio pidetään keltaisena. Dronetoimijoiden aiheuttamien tilanteiden määrä laskussa,
joten tilanne vaikuttaisi olevan kehittymässä parempaan suuntaan. Epävarmuustekijänä miten Malmin liikenteen siirtyminen muille lentopaikoille vaikuttaa läheltä piti-tilanteiden määrään.
Kehityssuunta muutetaan negatiivisesta neutraaliksi.

 Lennonvarmistus:
SPI 2.3: ei numeraalista tavoitetta.
Tilannearvio perustuu tapahtumien absoluuttisen ja suhteutetun määrän kehitykseen.
KELTAINEN

Q1/2021: 4 lennonjohdon aiheuttamaa ilma-alusten välistä porrastuksen alitusta.
Määrä hieman pidemmän aikavälin keskiarvon alapuolella. 
2020 10 lennonjohdon aiheuttamaa ilma-alusten välistä porrastuksen alitusta.
Määrä jonkin verran pidemmän aikavälin keskiarvon ja edellisen vuoden määrän alapuolella. Koronaepidemian aiheuttama liikennemäärien vähennys todennäköisesti vaikuttaa tilanteeseen. 

Tilannearvio pidetään keltaisena. Kehityssuunta pidetään neutraalina. Koronapandemian aiheuttaman poikkeuksellisen liikennemäärien vähenemisen johdosta kehityssuunnan arviointi epävarmaa.

SPI 2.4: Ohjattavissa olevan ilma-aluksen törmäys
maastoon ja vastaavat vaaratilanteet-tapausten (CFIT) määrä 
Kaupallinen ilmakuljetus: 
SPI 2.4: ei numeraalista tavoitetta.
Tilannearvio perustuu tapahtumien absoluuttisen ja suhteutetun määrän kehitykseen.
VIHREÄ

Q1/2021: suomalaisessa kaupallisessa ilmakuljetuksessa ei CFIT/near CFIT-tilanteita.
2020 suomalaisessa kaupallisessa ilmakuljetuksessa ei CFIT/near CFIT-tilanteita.

Tilannearvio pidetään vihreänä. Kehityssuunta pidetään neutraalina. 

 Yleis- ja harrasteilmailu:
SPI 2.4: ei numeraalista tavoitetta.
Tilannearvio perustuu tapahtumien absoluuttisen ja suhteutetun määrän kehitykseen.
VIHREÄ

Q1/2021: yleis- ja harrasteilmailussa ei CFIT/near CFIT-tilanteita.
2020 yleis- ja harrasteilmailussa 3 CFIT-tilannetta. Määrä edellisvuotta vähemmän ja samaa luokkaa pidemmän aikavälin keskiarvon kanssa.

Tilannearvio pidetään vihreällä. Kehityssuunta pidetään neutraalina.

SPI 2.5: Ilma-aluksen ilmassa tapahtuneiden hallinnan menetystapausten (LOC-I) määrä 
Kaupallinen ilmakuljetus: 
SPI 2.5: ei numeraalista tavoitetta.
Tilannearvio perustuu tapahtumien absoluuttisen ja suhteutetun määrän kehitykseen.
VIHREÄ

Q1/2021: suomalaisessa kaupallisessa ilmakuljetuksessa ei hallinnan menetys-tilanteita.
2020 suomalaisessa kaupallisessa ilmakuljetuksessa ei hallinnan menetys-tilanteita.

Tilannearvio pidetään virheänä. Kehityssuunta pidetään neutraalina.

 Yleis- ja harrasteilmailu:
SPI 2.5: ei numeraalista tavoitetta.
Tilannearvio perustuu tapahtumien absoluuttisen ja
suhteutetun määrän kehitykseen.
VIHREÄ

Q1/2021: yleis- ja harrasteilmailussa 1 hallinnan menetys-tilanne.
Määrä aiempien vuosien keskiarvon alapuolella.
2020 yleis- ja harrasteilmailussa 5 hallinnan menetys-tilannetta.
Määrä  pienempi kuin edellisenä vuonna ja pidemmän aikavälin keskiarvon alapuolella.
Suhteutettuna arvioituun liikenteen määrään tapahtumien määrä oli edellisvuosia korkeampi.
Tilanne varmistuu keväällä vuoden 2020 lentotuntitilastojen valmistuttua.

Tilannearvio pidetään vihreänä. Kehityssuunta pidetään neutraalina. 

SPI 2.6: Yhteentörmäysten rullattaessa kiitotielle tai kiitotieltä-tapausten (GCOL) määrä 
Kaupallinen ilmakuljetus: 
SPI 2.6: ei numeraalista tavoitetta.
Tilannearvio perustuu tapahtumien absoluuttisen ja
suhteutetun määrän kehitykseen.
VIHREÄ

Q1/2021: kaupallisessa ilmakuljetuksessa 2 GCOL-tapausta. Määrä poikkeuksellinen, tyypillisesti GCOL-tapauksia ei ole Q1-jaksolla tapahtunut.
2020 kaupallisessa ilmakuljetuksessa ei GCOL-tapauksia.

Tilannearvio pidetään vielä vihreänä, huomioiden haastavan talven vaikutus. Kehityssuunta muutetaan neutraalista negatiiviseksi.

 Yleis- ja harrasteilmailu:
SPI 2.6: ei numeraalista tavoitetta.
Tilannearvio perustuu tapahtumien absoluuttisen ja
suhteutetun määrän kehitykseen.
VIHREÄ

Q1/2021: yleis- ja harrasteilmailussa 1 GCOL-tapaus. Määrä pidemmän aikavälin keskiarvon tasalla.
2020 Yleis- ja harrasteilmailussa 2 GCOL-tapausta. Määrä pidemmän aikavälin keskiarvossa.

Tilannearvio pidetään vihreänä. Kehityssuunta pidetään neutraalina.