Ratatöiden turvallisuus

Ratatyöllä tarkoitetaan radalla tai sen läheisyydessä tehtävää työtä, jolla voi olla vaikutusta liikenteen turvallisuuteen. Ratatöiden ja junaliikenteen turvallinen yhteensovittaminen on ollut yhtenä keskeisenä rautatieturvallisuuden haasteena jo useita vuosia. Ratatöiden tyypilliset poikkeamat kuten ratatyöalueen ylitykset, luvattomat ratatyöt ja raiteen liikennöitävyyden varmistamisen epäonnistumiset aiheuttavat riskejä sekä junaliikenteen että ratatyöntekijöiden turvallisuudelle.

Valtaosa ratatöistä Suomessa tehdään Väyläviraston hallinnoimalla valtion rataverkolla. Väylävirasto mittaa ratatöiden turvallisuustilanteen kehitystä poikkeamataajuudella, jossa ratatyössä tapahtuneiden onnettomuuksien, vaaratilanteiden ja toimintavirheiden määrä suhteutetaan ratatyölupien määrään. Vuonna 2018 ratatyöhön liittyvien poikkeamien kokonaismäärä sekä ratatyölupiin suhteutettu määrä laskivat hieman vuosiin 2016 ja 2017 verrattuna, mutta muutosta ei voi pitää merkittävänä. Luvattomia ratatöitä raportoitiin 50 kappaletta vuonna 2018 ja niiden poikkeamataajuus laski hieman kahteen edelliseen vuoteen nähden.

Ratatyöalueen rajan ylityksiä tapahtui 41 vuonna 2018 ja niiden tapaturmataajuus pysyi ennallaan kahteen edelliseen vuoteen nähden. Ratatyön päättämisvirheiden sekä turvallisuusohjeiden vastaisen toiminnan taajuudet pienenivät kahteen edelliseen vuoteen verrattuna. Turvamiesmenettelyn virheiden taajuus sen sijaan kasvoi.

Väyläviraston havaintojen perusteella turvallisuuspoikkeamien tyypillisiä syytekijöitä ovat:

  • kiire tai sen tuntu
  • osaamisen ja perehdytyksen riittämättömyys
  • viestinnän puutteet
  • tilannetietouden ja kokonaisuuksien ymmärtämisen puutteet
  • olettamukset
  • töiden riittämätön etukäteissuunnittelu
  • kokemus töiden rutiininomaisuudesta
  • turvallisuuskulttuurin puutteet.

Turvallisuuskulttuurin tilanne on alalla herättänyt keskustelua jo vuosien ajan ja sen eteen on tehty töitä. Rautatiealan turvallisuuskulttuurin kypsyys vaihtelee laajasti organisaatiosta toiseen, mutta myös organisaatioiden sisällä. Alalla on hyvää turvallisuuskulttuuria, joka näkyy aktiivisena kehittämisotteena ja avoimena turvallisuustiedon jakamisena. Turvallisuuskulttuurin puutteet tulevat usein esiin tilanteissa, joissa on taustalla turvallisuusohjeiden laiminlyöntiä tai perehdytyksen ja osaamisen puutteita.

Radanpidon markkinoiden avaaminen kilpailulle muutti alan toimintaympäristöä voimakkaasti. Alalla toimivien yritysten sekä aliurakoinnin määrä ovat lisääntyneet voimakkaasti. Myös vuokratyöntekijöiden käyttäminen on aiempaa yleisempää. Muutos on asettanut suuria haasteita alan turvallisuusjohtamiselle, turvallisuuskulttuurin kehittämiselle sekä osaamisen hallinnalle. Toimialan keskeisenä haasteena voidaankin pitää turvallisuuskulttuurin ja osaamisen kehittämistä laaja-alaisesti kaikkien ratatyön parissa toimivien henkilöiden keskuudessa.

Väylävirasto ja alan toimijat ovat pyrkineet kehittämään ratatöiden turvallisuutta usein eri tavoin viime vuosina. Rautatieurakoitsijoiden mobiilialusta RUMA-sovellus otettiin käyttöön 2018. RUMA-sovelluksen avulla ratatyöilmoitukset ja ratatyön paikantaminen digitalisoitiin. Saatujen kokemusten mukaan RUMA-järjestelmän käyttöönotto on vähentänyt luvattomia ratatöitä ja ratatyöalueen ylityksiä. Väylävirasto on jatkanut myös vuonna 2017 Kouvolassa avatun Ratateknisen oppimiskeskuksen toiminnan kehittämistä. Ratateknisessä oppimiskeskuksessa radanpidon työntekijöitä voidaan kouluttaa todellista vastaavissa olosuhteissa mm. vaihde-, sähkö- ja turvalaitetöihin. Kesällä 2018 tapahtuneen rautateiden kelpoisuussääntelyn muutoksen myötä ratatyöstä vastaavan pätevyysvaatimuksista ei enää säädetä laissa. Nykyisin Väylävirasto kuvaa ratatyön turvallisuuskriittisten tehtävien pätevyysvaatimukset ja osaamisen varmistamisen menetelmät osana omaa turvallisuusjohtamisjärjestelmäänsä. Ratateknisellä oppimiskeskuksella on keskeinen rooli ratatyöntekijöiden koulutuksessa ja osaamisen varmistamisessa.

Muina toimenpiteinä ratatyöturvallisuuden parantamiseksi Väylävirasto mm. päivitti radanpidon turvallisuusohjeita havaittujen puutteiden perusteella sekä kehitti hankinta- ja sopimusmallejaan alihankkijoiden turvallisuuspainotusten varmistamiseksi.