Tasoristeysturvallisuus

Vuosi 2018 oli tasoristeysturvallisuuden tunnuslukujen valossa hyvin edellisten vuosien kaltainen. Vuonna 2018 tapahtui 27 tasoristeysonnettomuutta, mikä on hieman vuosien 2013-2017 keskiarvoa 31,2 vähemmän. Myös tasoristeysonnettomuuksista aiheutuneiden vakavien henkilövahinkojen määrä oli edellisten vuosien keskiarvon tuntumassa. Vuonna 2019 on syyskuun loppuun mennessä tapahtunut 22 tasoristeysonnettomuutta. Pidemmän aikavälin tarkastelussa havaitaan tasoristeysonnettomuuksien määrän vähentyneen selvästi. Vuosina 2000-2018 tasoristeysonnettomuuksia on tapahtunut keskimäärin 42,8 vuosittain. Oheisesta kuvasta näkyy tasoristeysonnettomuuksien määrän laskeva trendi.

Tasoristeysonnettomuudet ja niistä aiheutuneet vakavat henkilövahingot 2003-2018

Tasoristeysonnettomuuksien määrän vähenemisestä huolimatta ne ovat edelleen yksi rautatiejärjestelmän suurimmista turvallisuusriskeistä. Suomessa rautateillä tapahtuvista merkittävistä onnettomuuksista tasoristeysonnettomuuksia on lähes puolet. Henkilö- ja materiaalivahinkojen lisäksi tasoristeysonnettomuuksista aiheutuu häiriötä liikenteen täsmällisyydelle.

Vuonna 2018 tasoristeysonnettomuuksissa menehtyi 4 henkilöä ja 4 henkilöä loukkaantui vakavasti. Vuonna 2019 tasoristeysonnettomuuksissa on kuollut 2 henkilöä syyskuun loppuun mennessä. Vuosina 2013-2017 tasoristeysonnettomuuksissa on kuollut keskimäärin 5,2 henkilöä ja loukkaantunut vakavasti 3,2 henkilöä vuodessa. Vuoden 2018 tasoristeysonnettomuuksista 7 luokitellaan merkittäviksi onnettomuuksiksi niistä aiheutuneiden vakavien henkilövahinkojen perusteella. Vuosina 2013-2017 merkittäviä onnettomuuksia on tapahtunut keskimäärin 6,2 vuosittain. Vuoden 2018 merkittävistä tasoristeysonnettomuuksista 1 tapahtui puolipuomein varustetussa tasoristeyksessä. Loput 6 merkittävää tasoristeysonnettomuutta tapahtuivat varoituslaitteettomissa tasoristeyksissä. Vuonna 2018 ei tapahtunut yhtään useita ihmishenkiä vaatinutta tasoristeysonnettomuutta.

Yksi seurauksiltaan vakavimmista vuonna 2018 tapahtuneista tasoristeysonnettomuuksista tapahtui Kemijärvellä 12.12.2018 tavarajunan törmättyä rekkaan. Rekan kuljettaja menehtyi onnettomuudessa ja toinen junan veturinkuljettajista loukkaantui. Veturi suistui onnettomuuden seurauksena ja vaurioitui pahoin. Myös rataa vaurioitui n. 400 metrin matkalta. Radan vauriot katkaisivat liikenteen kyseisellä rataosuudella useiksi päiviksi, mikä aiheutti haasteita alueen metsäteollisuuden kuljetuksille.

Varmin keino tasoristeysturvallisuuden parantamiseen on tasoristeysten poistaminen. Tasoristeysten määrän väheneminen selittääkin pitkälti viime vuosikymmeninä tapahtuneen tasoristeysonnettomuuksien määrän vähenemisen. Muita keinoja tasoristeysturvallisuuden parantamiseen ovat mm. tasoristeysten varustaminen varoituslaitoksin ja tasoristeysympäristön havainnointiolosuhteiden kehittäminen.

Lokakuussa 2017 tapahtuneen 3 varusmiehen hengen vaatineen tasoristeysonnettomuuden jälkeen LVM teki päätöksen tasoristeysturvallisuuden parantamisohjelmasta vuosille 2018-2021. Ohjelman tavoitteena on parantaa tasoristeysten turvallisuutta kaikilla mahdollisilla keinoilla ja säästää mahdollisimman monta ihmishenkeä. Ohjelman hankkeita ovat mm:

  • 65 tasoristeyksen poistaminen tai parantaminen
  • STOP-merkkien lisääminen tasoristeyksiin
  • kustannuksiltaan edullisempien varoituslaitosten käyttöönoton edistäminen
  • paikkatiedon hyödyntämismahdollisuuksien selvittäminen tasoristeysturvallisuuden kehittämisessä.

Nelivuotisen ohjelman budjetti on n. 28 miljoonaa. Ohjelman toteuttamisen päävastuu on valtion rataverkon haltijalla Väylävirastolla. (1)

Vuonna 2019 valmistui Traficomin teettämä selvitys, joka tarkasteli tasoristeysturvallisuutta Pohjoismaissa. Selvityksessä verrattiin Suomen tasoristeysturvallisuutta Ruotsin ja Norjan tilanteeseen. Lisäksi selvityksessä tarkasteltiin, mitkä tekijät selittävät havaittuja turvallisuuseroja. Tasoristeysonnettomuuksien määrää tarkasteltiin merkittävien onnettomuuksien perusteella. Suomen lisäksi myös Ruotsissa ja Norjassa on paljon tasoristeyksiä ja Suomen tavoin etenkin Norjassa suuri osa tasoristeyksistä on varoituslaitteettomia. Selvityksen perusteella merkittäviä tasoristeysonnettomuuksia asukaslukuun ja tasoristeysten määrään suhteutettuna tapahtuu Suomessa jonkin verran enemmän kuin Ruotsissa ja selvästi enemmän kuin Norjassa. Suomessa yli 80 % tasoristeysonnettomuuksista tapahtuu varoituslaitteettomissa tasoristeyksissä, kun taas Ruotsissa ja Norjassa tasoristeysonnettomuuksista yli puolet tapahtuu varoituslaitteella varustetuissa tasoristeyksissä. Maiden välisiin eroihin tasoristeysturvallisuudessa vaikuttavat useat eri tekijät. Yksi keskeisimpiä tekijöitä on se, että Ruotsissa ja Norjassa käytetään rataverkon ja tasoristeysten kunnossapitoon selvästi enemmän rahaa, minkä johdosta tasoristeysten kunnon voi olettaa olevan parempi. Vaikka kaikissa kolmessa maassa on suhteellisen paljon tasoristeyksiä, tasoristeysten kunnossa ja varustelutasossa eroja. Lisäksi tasoristeykset sijaitsevat erilaisissa liikenneympäristöissä. Ajoneuvon kuljettajien liikennekäyttäytymisessä ei puolestaan ole tiedossa eroja maiden välillä. (2)

(1) Liikenneviraston tasoristeyksien turvallisuuden parantamisohjelma sisältää 65 tasoristeyksen listan – toimenpiteet käyntiin heti. Väyläviraston internet -sivut. https://vayla.fi/-/liikenneviraston-tasoristeyksien-turvallisuuden-parantamisohjelma-sisaltaa-65-tasoristeyksen-listan-toimenpiteet-kayntiin-heti#.XMLbu-gzY2w. Haettu 26.4.2019.

(2) Tasoristeysturvallisuus Pohjoismaissa. Traficomin julkaisuja 18/2019. Marika Karhu Jarkko Voutilainen. Helsinki 2019. https://www.traficom.fi/sites/default/files/media/publication/Tasoristeysturvallisuus%20Pohjoismaissa.pdf. Haettu 27.8.2019.