Tieverkon kunto ja turvallisuus

Suomen päätiet ovat tällä hetkellä pääosin hyvässä kunnossa, mutta vähäliikenteisen tiestön kunto on heikentynyt.

Päällystetystä tiestöstä huonokuntoisia on noin 12 % ja soratiekilometreistä noin 10 %. Maantiesilloista huonokuntoisia on noin 5 %, mutta merkittävä määrä 1970–1980 -luvulla rakennettuja siltoja on tulossa lähivuosina peruskorjausikään. Korjausvelka on laskennallinen käsite, joka muodostuu huonokuntoisen, korjaustarpeessa olevan väyläomaisuuden korjauskustannusten yhteenlasketusta summasta. Maanteiden korjausvelan lasketaan olevan noin 1,5 miljardia € . 

Talven 2020 - 2021 tienkäyttäjätyytyväisyystutkimuksessa 54 % yksityishenkilöistä oli tyytyväisiä ja 23 % tyytymättömiä maanteiden kuntoon talvikaudella. Tyytyväisyys lisääntyi edellisestä talvesta. Kesän 2020  tutkimuksen mukaan yksityishenkilöistä 35 % oli tyytymättömiä maanteiden tilaan ja kuntoon ja 38 % oli tyytyväisiä. Tyytymättömien osuus on kesäkauden tutkimuksissa kasvanut 2010-luvulla: vuonna 2010 kesän tutkimuksessa tyytymättömiä oli noin 10 % yksityishenkilöistä. 

Liikenneverkon strategisen tilannekuvan (2021) mukaan pääväylillä on yhteensä 118 km merkittäviä liikenneturvallisuuden ongelmakohtia, joissa on kohonnut todennäköisyys (ajokilometriä kohden) joutua henkilövahinkoon johtavaan onnettomuuteen ja lisäksi henkilövahinko -onnettomuuksia tapahtuu paljon (tiekilometriä kohden). Maanteiden pääväylistä noin 3 500 kilometrillä on pääväyläasetuksen mukainen hyvä palvelutaso. Pääväylillä on 213 km tiejaksoja, joiden palvelutaso on puutteellinen alle 80 km/h nopeusrajoituksen takia. Sujuvuusongelmia eli viikoittain toistuvaa ruuhkautumista esiintyy 141 km:llä.

Ajosuuntien rakenteellinen erottelu keskikaiteilla on tehokas tapa ehkäistä kohtaamisonnettomuuksia. Ruotsin ja Suomen liikenneturvallisuuden vertailussa on havaittu, että yksi syy Suomen Ruotsia heikompaan turvallisuuteen on se, että Suomen liikennesuoritteesta suuri osa kertyy teiltä, joilla ajosuuntia ei ole eroteltu keskialueella tai -kaiteella. Vuonna 2020 maanteiden liikennesuoritteesta noin 30 % ajettiin ajosuunniltaan erotetuilla teillä. Osuus pieneni hieman vuonna 2020, koska koronapandemian aikana liikenne väheni eniten suurten kaupunkien ympäristön monikaistaisilla teillä.

Vuonna 2020 liikennekuolemista 72 % ja poliisin tietoon tulleista loukkaantumisista 58 % tapahtui maanteillä. Kuolemien määrä pysyi ennallaan maanteillä ja kasvoi kaduilla. Loukkaantumiset ovat viime vuosina vähentyneet eniten alemmalla maantieverkolla.

Henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien tiheys eli onnettomuusmäärä suhteessa tiepituuteen on suurin niillä kaksiajorataisilla teillä, jotka eivät ole moottoriteitä. Näihin teihin kuuluvat esimerkiksi suurten kaupunkien kehätiet. Onnettomuuksien määrä suhteessa liikenteen määrään on korkein yhdysteillä, jotka ovat maantieverkon vähäliikenteisimpiä teitä.

Kuolleet teillä ja kaduilla

Loukkaantuneet teillä ja kaduilla

Henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien tiheys maanteillä vuonna 2020

Henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien aste maanteillä vuonna 2020

Kartta henkilövahinko-onnettomuuksista suhteessa tiepituuteen pääteillä
Kartta henkilövahinko-onnettomuuksista suhteessa liikennesuoritteeseen pääteillä