Henkilöautokanta

Henkilöautokannan tilakuvassa seurataan muun muassa henkilöautojen määrää, henkilöautokannan keski-ikää ja romutusikää, laskennallisia hiilidioksidipäästöjä ja vaihtoehtoisilla käyttövoimilla toimivien henkilöautojen osuutta henkilöautokannasta. Tilakuva kattaa henkilöautojen ensirekisteröinnit, liikennekäytössä olevat henkilöautot ja käytettynä maahantuodut henkilöautot Manner-Suomen osalta.

Vaihtoehtoisilla käyttövoimilla toimivilla ajoneuvoilla tarkoitetaan tässä tilakuvassa sähköllä, vedyllä ja kaasulla (maa-/biokaasu) kokonaan tai osittain (esim. ladattavat hybridit) käyviä autoja sekä korkeaseosetanoliautoja (flexfuel). Vaihtoehtoisia käyttövoimia on muitakin, esimerkiksi uusiutuva diesel, mutta sitä ei ole kaikissa luvuissa huomioitu, koska se ei vaadi uutta ajoneuvokalustoa.

Traficom seuraa henkilöautokannan tilaa osana liikenteen turvallisuuden ja kestävyyden seurantaa. Ajoneuvokannan uudistuminen edistää liikenneturvallisuutta, sillä uudet ajoneuvot ovat turvallisempia kuin vanhemmat autot. Kotimaisissa ja kansainvälisissä tutkimuksissa on arvioitu, että kuoleman tai loukkaantumisen todennäköisyys on uusissa autoissa 10–40 prosenttia pienempi kuin kymmenen vuotta vanhoissa autoissa. Uudet autot ovat vanhoja autoja vähäpäästöisempiä, jolloin ajoneuvokannan uudistumisella ja vaihtoehtoisia käyttövoimia hyödyntävien autojen osuudella autokannasta on merkitystä Suomea sitovien ilmastotavoitteiden saavuttamisen kannalta. 

Alla olevaan taulukkoon on koottu keskeiset henkilöautokantaa koskevat tavoitteet ja niiden tilaa tarkemmin kuvaavat mittarit.

YlätasoNopeutetaan autokannan uusiutumista (Energia- ja ilmastostrategia 2030)

Ajoneuvokannan keski-ikä on laskenut (LVM:n konsernistrategia 2020)
Liikennekäytössä olevien henkilöautojen keski-ikä

Henkilöautojen keskimääräinen romutusikä

Henkilöautokannan keski-ikä EU:ssa
Liikennekäytössä olevien henkilöautojen keski-ikä on jatkanut nousuaan ja niiden keski-ikä ilman museoautoja oli vuoden 2020 lopussa 12,1 vuotta (museoautot mukaan luettuina 12,5 vuotta).

Suomen henkilöautokannan keskimääräinen romutusikä on kasvanut lähes yhtäjaksoisesti vuodesta 2004 asti. Autoalan Tiedotuskeskuksen ja Tilastokeskuksen mukaan henkilöautojen romutusikä oli 21,3 vuotta vuonna 2020. Vuonna 2019 romutusikä oli 21,0 vuotta ja vuonna 2018 se oli 20,6 vuotta. 

ACEAn vertailun mukaan henkilöautojen keski-ikä EU:ssa oli 11,5 vuotta vuonna 2019.
Keskeiset osatavoitteet Ensirekisteröityjen henkilöautojen keskimääräinen CO2-päästöEnsirekisteröityjen henkilöautojen CO2-päästöt olivat WLTP-mittaustavan mukaan vuonna 2020 keskimäärin 122,6 g/km. Vuonna 2019 ensirekisteröityjen henkilöautojen keskimääräinen WLTP-päästö oli 139,2 g/km. Mittaustapojen eroista johtuen uudet WLTP-arvot eivät ole verrattavissa vanhoihin NEDC-menetelmällä mitattuihin arvoihin.
  Liikennekäytössä olevien henkilöautojen keskimääräinen CO2-päästöLiikennekäytössä olevien henkilöautojen keskimääräinen CO2-päästö oli vuoden 2020 lopussa 153,5 g/km. Vuonna 2019 vastaava luku oli 155,4 g/km. Keskimääräinen CO2-päästö on pienentynyt hieman vuosittain.
 Autokanta uudistuu noin 7 % vuosivauhtia (noin 150 000 uutta autoa/vuosi), sama määrä romutettuja autoja, ei merkittävää autokannan kasvua (LVM:n Liikenteen ympäristöstrategia 2013–2020)Ensirekisteröityjen henkilöautojen määrä

Henkilöautojen romutusmäärä

Liikennekäytössä olevien henkilöautojen määrä

Vuonna 2020 ensirekisteröitiin 96 419 henkilöautoa, mikä on noin 15,6 % vähemmän kuin vuonna 2019.

Vuonna 2020 romutettiin 72 504 henkilöautoa, mikä on noin 1,5 % enemmän kuin edeltävänä vuonna. Viime vuosien korkein romutusmäärä oli vuonna 2018, jolloin romutettiin 81 578 henkilöautoa. Romutusmäärään on saattanut vaikuttaa vuonna 2018 toteutettu romutuskampanja.

Vuoden 2020 lopussa Suomessa oli liikennekäytössä yhteensä 2 748 448 henkilöautoa. Määrä on kasvanut noin 1,0 % vuoden 2019 loppuun nähden.

 

Vaihtoehtoisten käyttövoimien osuus uusista henkilö- ja pakettiautoista 20 % vuonna 2020 ja 50 % vuonna 2025. Vuonna 2030 kaikki Suomessa myytävät uudet autot ovat vaihtoehtoisten käyttövoimien (sähkö, vety, maa- ja biokaasu sekä nestemäiset biopolttoaineet myös korkeina pitoisuuksina) käyttöön soveltuvia. (Liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluverkko - Suomen kansallinen ohjelma 28.3.2017)

Nolla- ja vähäpäästöisten uusien teknologioiden (täyssähköautot, ladattavat hybridit, kaasuautot ja polttokennoautot) osuus uusista myytävistä henkilöautoista kasvaa nykyisestä noin 20 prosentista mahdollisimman lähelle sataa prosenttia vuoteen 2030 mennessä. (Fossiilittoman liikenteen tiekartta - Valtioneuvoston periaatepäätös kotimaan liikenteen kasvihuonepäästöjen vähentämisestä (2021)) 

Ensirekisteröityjen henkilöautojen määrät ja osuudet käyttövoimittain

Tammi-elokuussa 2021 ensirekisteröitiin yhteensä 72 119 henkilöautoa. Nämä jakautuivat seuraavasti:

  • Bensiini 42 641 kpl (59,1 %)
  • Diesel 8 314 kpl (11,5 %)
  • Sähkö 5 686 kpl (7,9 %)
  • Kaasu 725 kpl (1,0 %)
  • Ladattavat hybridit 14 749  kpl (20,5 %)

Ensirekisteröidyistä henkilöautoista vaihtoehtoisilla käyttövoimilla (tässä sähkö, kaasu, ladattavat hybridit ja flexfuel) toimivien osuus oli 29,3 % tammi-elokuussa 2021.

Vuonna 2020 ensirekisteröitiin yhteenä 96 419 henkilöautoa. Nämä jakautuivat käyttövoimittain seuraavasti:

  • Bensiini 62 967 kpl (65,3 %)
  • Diesel 14 134 kpl (14,7 %)
  • Sähkö 4 245 kpl (4,4 %)
  • Kaasu 1 841 kpl (1,9 %)
  • Ladattavat hybridit 13 232 kpl (13,7 %)

Ensirekisteröidyistä henkilöautoista vaihtoehtoisilla käyttövoimilla (tässä sähkö, kaasu, ladattavat hybridit ja flexfuel) toimivien osuus oli 20,0 % vuonna 2020. Osuus on kasvanut edellisvuoteen nähden, jolloin vaihtoehtoisten käyttövoimien osuus oli 8,8 %. Diesel-käyttöiset autot voidaan laskea osaksi tavoitteen toteutumista siltä osin kuin niihin tankataan 100 % uusiutuvaa dieseliä.

 

 

Vähintään 250 000 sähkökäyttöistä (täyssähköautot, vetyautot ja ladattavat hybridit) autoa ja vähintään 50 000 kaasukäyttöistä autoa vuonna 2030. (Energia- ja ilmastostrategia 2030)

Vähintään 20 000 sähkökäyttöistä ja vähintään 5 000 kaasukäyttöistä autoa vuonna 2020. Vähintään 250 000 sähkökäyttöistä ja vähintään 50 000 kaasukäyttöistä autoa vuonna 2030. (Liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluverkko - Suomen kansallinen ohjelma 28.3.2017)

Tavoitteena on, että liikenteessä olisi vuonna 2030 noin 700 000 sähkökäyttöistä henkilöautoa ja noin 45 000 sähkökäyttöistä pakettiautoa, joista vähintään puolet on täyssähköautoja. Kaasuautotavoitteena on noin 130 000 henkilö- ja pakettiauton määrä vuonna 2030. (Fossiilittoman liikenteen tiekartta - Valtioneuvoston periaatepäätös kotimaan liikenteen kasvihuonepäästöjen vähentämisestä (2021))

Liikennekäytössä olevien henkilöautojen määrät ja osuudet käyttövoimittain

Suomessa oli kesäkuun 2021 lopussa liikennekäytössä 2 830 953 henkilöautoa, jotka jakautuivat käyttövoimittain seuraavasti:

  • Bensiini 1 953 499 kpl (69,0 %)
  • Diesel 781 920 kpl (27,6 %)
  • Sähkö 14 682 kpl (0,5 %)
  • Kaasu 13 472 kpl (0,5 %)
  • Ladattavat hybridit 62 786 kpl (2,2 %)
  • Korkeaseosetanoli eli flexfuel 4 503 kpl (0,2 %)
  • Vety 1 kpl (0,0 %)
  • Muu 90 kpl (0,0 %)

Liikennekäytössä olevista henkilöautoista vaihtoehtoisilla käyttövoimilla (tässä sähkö, kaasu, ladattavat hybridit, vety ja flexfuel) toimivien osuus oli noin 3,4 % kesäkuun 2021 lopussa. Sähkökäyttöisiä autoja (täyssähköautot, ladattavat hybridit ja vety) oli kesäkuun 2021 lopussa liikennekäytössä lähes 77 500 ja kaasukäyttöisiä autoja lähes 13 500. Vaihtoehtoisia käyttövoimia on muitakin, esimerkiksi uusiutuva diesel, mutta sitä ei ole huomioitu tässä, koska se ei vaadi uutta ajoneuvokalustoa.

Suomessa oli vuoden 2020 lopussa liikennekäytössä 2 748 448 henkilöautoa, jotka jakautuivat käyttövoimittain seuraavasti:

  • Bensiini 1 914 949 kpl (69,7 %)
  • Diesel 761 314 kpl (27,7 %)
  • Sähkö 9 697 kpl (0,4 %)
  • Kaasu 12 357 kpl (0,4 %)
  • Ladattavat hybridit 45 621 kpl (1,7 %)
  • Korkeaseosetanoli eli flexfuel 4 426 kpl (0,2 %)
  • Vety 1 kpl (0,0 %)
  • Muu 83 kpl (0,0 %)

Liikennekäytössä olevista henkilöautoista vaihtoehtoisilla käyttövoimilla (tässä sähkö, kaasu, ladattavat hybridit, vety ja flexfuel) toimivien osuus oli noin 2,6 % vuoden 2020 lopussa.  Vuoden 2019 lopussa vastaava osuus oli 1,6 %. Asiassa on tapahtunut positiivista kehitystä. Sähkökäyttöisiä autoja (täyssähköautot, ladattavat hybridit ja vety) oli vuoden 2019 lopussa liikennekäytössä yli 55 300 ja kaasukäyttöisiä autoja yli 12 300. Vaihtoehtoisia käyttövoimia on muitakin, esimerkiksi uusiutuva diesel, mutta sitä ei ole huomioitu tässä, koska se ei vaadi uutta ajoneuvokalustoa.