Liikenteen palvelut
 

Liikenteen palveluiden markkinat

Suomi on edelläkävijä liikenne palveluna -ajattelussa, jonka taustalla on, että liikenne ja liikkuminen muodostavat kokonaisvaltaisen palvelun. Ajureina tässä muutoksessa ovat palveluistuminen ja digitalisoituminen, jotka mahdollistavat tiedon välittämisen tehokkaasti ja muodostavat tulevaisuudessa myös saumattoman liikennejärjestelmän.

Suomessa on syntynyt ensimmäisiä konkreettisia yrityksiä, jotka ovat lähteneet viemään uutta ajattelumallia eteenpäin. Tällaisia yrityksiä ovat esim. MaaS Global ja sen Whim-palvelu sekä Tuup. Näitä syntyneitä palveluita kutsutaan liikennepalvelulain mukaisesti yhdistämispalveluiksi. Uusia palveluita kehitetään jatkuvasti ja useat pitkäaikaiset liikenteen toimijat asemoivat itseään uudelleen. Tästä esimerkkinä on taksiliikenteen välityspalveluiksi lukeutuvat sovellukset, jotka mahdollistavat kuljetuksen tilaamisen ketterästi ja tilauksen seurannan reaaliaikaisesti. 

Myös uudenlaiset auton jakamispalvelut yleistyvät. Teknologian kehitys on mahdollistanut autojen helpomman vuokraamisen, ja vuokrausyritysten ansaintaperiaatteet myös monipuolistuvat. Autojen vuokrauskentälle on tullut myös uusia toimijoita, kuten DriveNow ja Shareit Blox Car.

 

Liikennepalvelulaki

Liikennemarkkinoiden lainsäädäntö kootaan yhtenäiseksi laiksi liikenteen palveluista (320/2017) kolmessa vaiheessa.

Ensimmäisessä vaiheessa liikennepalvelulakiin koottiin tieliikennettä koskevat säädökset. Toisessa vaiheessa mukaan on liitetty lento-, meri- ja raideliikenteen markkinoita ja kuljetushenkilöstön pätevyyksiä koskevat säädökset sekä jatkettu tiedon avaamista.

Eduskunta hyväksyi ensimmäisen vaiheen huhtikuussa 2017 ja toisen vaiheen maaliskuussa 2018 ja ne tulivat pääosin voimaan 1.7.2018.

Kolmannessa vaiheessa varmistetaan, että liikennejärjestelmää ja siihen liittyviä digitaalisia palveluita koskevat tavoitteet ovat kattavasti tulleet huomioiduiksi.

 
 
 

 

Sivu päivitetty 02.07.2018