Taso 2: Liikennejärjestelmän häiriötilanteiteet ja laatupuutteet
 

Taso 2. Seurataan liikennejärjestelmän häiriötilanteita ja laatupuutteita: Toimivatko väylät, liikennepalvelut, tietopalvelut ja viestintäyhteydet häiriöttömästi?

Taso 2. Väyläpalveluiden laatupuutteet

Väylien ja niiden käyttöön liittyvien palveluiden laatupuutteet heikentävät liikennejärjestelmän toimintavarmuutta eli kykyä suoriutua halutuista toiminnoista halutussa ajassa. Tieliikenteen osalta esimerkiksi huonokuntoinen päällyste heikentää toimintavarmuutta lisäämällä onnettomuuden ja ajoneuvon vaurion mahdollisuutta sekä vaikuttamalla matkojen ja kuljetusten täsmällisyyteen. Huonokuntoisten päällystettyjen teiden määrä on selkeässä kasvussa. Lisäksi alempiasteisilla teillä toimintavarmuuteen vaikuttavat kelirikon vuoksi asetetut käyttörajoitukset, joilla on merkitystä etenkin metsäteollisuuden ja maatalouden kuljetuksille.

Rautatieliikenteen toimintavarmuutta heikentävät nopeus- ja painorajoitukset, joita asetetaan radan tai sillan huonon kunnon takia, junaliikenteen aiheuttaman tärinän takia tai tunneleissa painevaikutuksen takia. Rajoitukset ovat ennalta tiedossa ja ne otetaan huomioon aikatauluissa. Keskeisellä rataverkolla viimevuosien kasvusuunta liikennerajoitusten kilometrimäärässä on lähtenyt taittumaan, mutta muulla rataverkolla kasvu jatkuu.

Vesiliikenteen toimintavarmuuteen vaikuttavat muun muassa jäänmurron ja luotsauksen odotusajat. Jäänmurron odotusaika riippuu jäätalven ankaruudesta, mutta myös jäänmurtopalvelun mitoituksesta. Luotsauspalvelu on tuotettu viime vuosina luvatun ajan puitteissa, mutta jäänmurrossa on ollut vaihtelua.

Lentoliikenteen toimintavarmuuteen vaikuttaa keskimääräinen lennonvarmistustoiminnasta johtuva viive (min/lento). Viive on ollut pieni ja pysynyt asetetun tavoitteen alapuolella.

Tavoite Mittari Kehitys viime vuosina
Tilanne
Häiriöt Liikenneviraston tavoitteena oli vuonna 2016, että vilkasliikenteisellä verkolla olisi enintään 1000 km huonokuntoiseksi luokiteltuja teitä. Päällystetyt tiet huonossa tai erittäin huonossa kunnossa
- vilkasliikenteinen verkko
Huonokuntoisten päällystettyjen teiden määrä vilkkaalla verkolla on selvässä kasvussa. Vuonna 2013 määrä oli 850 km, vuonna 2014 891 km ja vuonna 2015 950 km. Vuonna 2016 toteuma oli 950 km, joten tavoite toteutui.
Liikenneviraston tavoitteena oli vuonna 2016, että muulla tieverkolla olisi enintään 5300 km huonokuntoiseksi luokiteltuja teitä. Päällystetyt tiet huonossa tai erittäin huonossa kunnossa
- muu verkko
Huonokuntoisten päällystettyjen teiden määrä muulla verkolla on selvässä kasvussa. Vuonna 2013 määrä oli 4150 km, vuonna 2014 4432 km ja vuonna 2015 5200 km. Vuonna 2016 toteuma oli 5600 km, joten tavoite ei toteutunut.

Kelirikon takia rajoituksen alla olevat tiet Seurattaessa vuodesta 1995 kelirikon takia käyttörajoituksen alaisien maanteiden kilometrimäärää eniten käyttörajoituksia oli vuonna 1995 (4583 km, 7,1 %). Määrä lähti selkeään laskuun vuodesta 1997 ja pienen vaihtelun jälkeen se kävi alhaisimmalla tasolla vuonna 2013 (747 km, 1 %). Tämän jälkeen määrä on noussut ollen 1168 km vuonna 2014 ja 2150 km vuonna 2015. Vuonna 2016 kelirikon takia rajoituksen alaisten teiden määrä oli 1250 km eli määrä on pudonnut edelliseen vuoteen verrattuna.
Liikenneviraston tavoitteena oli 2016, että keskeisellä rataverkolla olisi enintään 50 km radan kunnosta johtuvia liikennerajoituksia. Kunnosta johtuvat liikennerajoitukset keskeisellä rataverkolla Seurattaessa vuodesta 2009 huonosta kunnosta johtuvien liikennerajoitusten kilometrimäärää keskeisellä rataverkolla alhaisimmillaan se oli 44 km vuonna 2012 ja korkeimmillaan 92 km vuonna 2014. Vuonna 2015 määrä putosi 64 kilometriin. Vuonna 2016 huonosta kunnosta johtuvien liikennerajoitusten kilometrimäärä keskeisellä rataverkolla oli 50 km (ennuste) eli tavoitteen mukainen.
Liikenneviraston tavoitteena oli 2016, että muulla rataverkolla olisi enintään 270 km radan kunnosta johtuvia liikennerajoituksia. Kunnosta johtuvat liikennerajoitukset muulla rataverkolla Seurattaessa vuodesta 2009 huonosta kunnosta johtuvien liikennerajoitusten kilometrimäärää muulla rataverkolla korkeimmillaan se oli 348 km vuonna 2009 ja alhaisimmillaan 185 km vuonna 2012, josta määrä lähti nousuun ollen 250 km vuonna 2015. Vuonna 2016 huonosta kunnosta johtuvien liikennerajoitusten kilometrimäärä muulla rataverkolla oli 270 km (ennuste) eli tavoitteen mukainen.
Liikenneviraston tavoitteena on 3,5 tunnin keskimääräinen jäänmurron odotusaika. Keskimääräinen jäänmurtajan odotusaika Tavoite saavutettiin vuonna 2014 toteuman ollessa 1,85, mutta tavoite jäi saavuttamatta vuonna 2013 toteuman ollessa 3,7 ja vuonna 2015 toteuman ollessa 4,97 (murtajalakko). Vuonna 2016 jäänmurron odotusaika oli 3,41 tuntia, joten tavoite saavutettiin.
Luotsauksen palvelutavoitteena on pitää odotusaika, joka rannikolle on määritetty enintään kolmeksi ja Saimaalle enintään kuudeksi tunniksi, näiden tuntimäärien alapuolella 99,0 % luotsauksista. Luotsauksen palvelulupauksen alitukset Tavoite on saavutettu viime vuosina toteuman ollessa 99,9 % vuonna 2012, 99,7 % vuonna 2013, 99,8 % vuonna 2014 ja 99,9 % vuonna 2015. Vuonna 2016 odotusaikojen puitteissa tehtiin 99,8 % luotsauksista, joten tavoite saavutettiin jälleen.
Pohjois- Euroopan toiminnallisen ilmatilalohkon suorituskykysuunnitelmassa on asetettu Suomen lentoreittipalvelulle kapasiteettitavoitteeksi pitää lennonvarmistustoiminnasta johtuva viive alle 0,08 min/lento vuosina 2015-2019. Lennonvarmistuksen toteutunut viive Keskimääräinen lennonvarmistustoiminnasta johtuva viive oli vuonna 2012 0,01 min /lento tavoitteen ollessa 0,05 min/lento, vuonna 2013 vastaavat luvut olivat 0,002/0,03, vuonna 2014 0/0,02 ja vuonna 2015 0/0,08 min/lento, joten tavoitteisiin on päästy. Tavoite saavutettiin vuonna 2016, sillä toteuma oli 0 min/lento.

Taso 2. Viestintäverkkojen ja tietopalveluiden häiriöt

Viestintäverkkojen häiriöiden osalta on käytössä vasta kaksi mittaria. Viestintäverkkojen häiriöiden kokonaismäärää seurataan, sillä häiriöt vaikuttavat liikennejärjestelmän toimintavarmuuteen katkaisten tai häiriten tiedonkulkua. Lisäksi seurataan teleyritysten Viestintävirastolle ilmoittamien merkittävien toimivuushäiriöiden määrää. Häiriöiden kokonaismäärä on karkeasti ottaen pysynyt samalla tasolla viime vuosina, ja merkittävien häiriöiden määrä on vähentynyt.

Tavoite Mittari Kehitys viime vuosina
Tilanne
Häiriöt
Viestintäverkkojen toimivuushäiriöt Teleyritykset raportoivat Viestintävirastolle 236 144 viestintäverkkojen toimivuushäiriötä vuonna 2012, 349 553 vuonna 2013, 288 383 vuonna 2014 ja 316 090 vuonna 2015. Toimivuushäiriöiden kokonaismäärän voidaan katsoa pysyneen karkeasti samalla tasolla viime vuosina.
Vuonna 2016 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana teleyritykset ilmoittivat 151 967 viestintäverkkohäiriötä.

Viestintäverkkojen merkittävät toimivuushäiriöt Teleyritykset ilmoittavat Viestintävirastolle viestintäverkkojen merkittävät toimivuushäiriöt jaoteltuna A- (vaikuttanut yli 100 000 käyttäjään), B- (kymmeniin tuhansiin) ja C- (tuhansiin) vakavuusluokkiin. Kokonaismäärä oli 195 (25+44+126) vuonna 2011, 170 (17+41+112) vuonna 2012, 206 (20+42+144) vuonna 2013, 156 (14+46+96) vuonna 2014 ja 154 (14+33+107) vuonna 2015. Merkittävien toimivuushäiriöiden määrä on siis vähentynyt.
Vuonna 2016 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana teleyritykset ilmoittivat 69 merkittävää viestintäverkkohäiriötä.

Taso 2. Liikenteen ja liikennöinnin häiriöt

Liikenteen ja liikennöin häiriöt heikentävät liikennejärjestelmän palvelutasoa. Toimintavarma liikennejärjestelmä suoriutuu halutuista toiminnoista halutussa ajassa, joten mittareina käytetään etenkin liikennöinnin täsmällisyyttä. Tällä hetkellä seurataan julkisen liikenteen ja tavaraliikenteen häiriöitä, mutta jatkossa seuranta laajenee.

Julkisen liikenteen osalta seurataan mm. Helsingin seudun liikenne (HSL) –kuntayhtymän järjestämän joukkoliikenteen ajettujen vuorojen osuutta aikataulunmukaisista. Mittari kattaa vain HSL-alueen, mutta käyttäjämäärän suuruuden vuoksi sitä voidaan pitää valtakunnallisesti merkittävänä. HSL:n tavoite tämän mittarin osalta toteutui viime vuonna.

Junaliikenteen häiriöiden mittareina toimii kauko-, lähi- ja tavaraliikenteen myöhästymiset. Tavaraliikenne on viime vuosina päässyt sille asetettuihin täsmällisyystavoitteisiin, mutta henkilöliikenne ei.

Lentoliikenteen osalta toimintavarmuutta mitataan myöhästyneiden lentojen osuudella Helsinki-Vantaan lentokentällä. Kansainvälisessä vertailussa Helsinki-Vantaa pärjää hyvin, mutta viime vuonna sen sijoitus putosi.

Tavoite Mittari Kehitys viime vuosina
Tilanne
Häiriöt HSL:n tavoitteena oli vuonna 2016, että ajettujen vuorojen osuus kaikista aikataulutetuista vuoroista olisi 99,59 - 99,7 %. Ajettujen vuorojen osuus HSL:n liikenteessä HSL mittaa joukkoliikenteen luotettavuutta ajettujen vuorojen osuudella kaikista aikataulutetuista vuoroista matkustajamäärillä painotettuna. Tavoite oli 99,74 % ja toteuma 99,75 % vuonna 2014 ja 99,73 % vuonna 2015. Vuonna 2016 toteuma 99,67 % eli tavoite toteutui.
VR:n tavoitteena henkilökaukoliikenteessä on, että vähintään 90 % junista saapuisi määräasemalle korkeintaan 5 minuuttia myöhässä. Kaukoliikenteen junien myöhästymiset Junaliikenteen täsmällisyyttä mitataan vertaamalla junien saapumisaikoja määräasemalla aikataulun mukaisiin saapumisaikoihin. Vuodesta 1992 lähtien tavoitteeseen on päästy vuosina 1993, 2000, 2001, 2004, 2005 ja 2008 toteuman ollessa 90-92,8 %. Muina vuosina toteuma on ollut 75,8-89,4 %. Vuonna 2016 henkilökaukoliikenteen täsmällisyys oli (ennakkotiedon mukaan) 85,8 % eli tavoite ei toteutunut.
VR:n tavoitteena lähiliikenteessä on, että vähintään 97,5% junista saapuisi määräasemalle korkeintaan 3 minuuttia myöhässä. Lähiliikenteen junien myöhästymiset Tavoitteeseen on päästy vuosina 1992-2005 toteuman ollessa 97,6-99 %. Tavoitteeseen ei ole päästy 2006-2016 toteuman ollessa 88,5-97,1. Vuonna 2016 lähiliikenteen täsmällisyys oli (ennakkotiedon mukaan) 93,3 % eli tavoite ei toteutunut.
VR:n tavoitteena tavaraliikenteessä on, että vähintään 90 % junista saapuisi määräasemalle korkeintaan 30 minuuttia myöhässä. Tavarajunien myöhästymiset Vuodesta 2009 tavoitteeseen on päästy vuonna 2009 ja vuosina 2012-2016 toteuman ollessa 90,9-93,3 %. Vuosina 2010-2011 toteuma oli 87,8-87,9 %. Vuonna 2016 tavaraliikenteen täsmällisyys oli (ennakkotiedon mukaan) 90,9 % eli tavoite toteutui.

Lentoliikenteen myöhästymiset Helsinki-Vantaalla Saapuvien ja lähtevien lentojen myöhästymisen raja on 15 minuuttia aikataulun mukaisesta ajasta, ja myös peruutetut lennot lasketaan mukaan. Vuonna 2015 myöhästyneiden lentojen osuus oli 11,57 %, ja Helsinki-Vantaa oli sijalla 3 lentoasemien täsmällisyysvertailussa omassa kokoluokassaan. Vuonna 2016 myöhästyneiden lentojen osuus oli 17,96 %, ja Helsinki-Vantaa oli sijalla 14 lentoasemien täsmällisyysvertailussa omassa kokoluokassaan.

Alusonnettomuuksien määrä Kaupallisen vesiliikenteen rahti- ja matkustaja-alusten onnettomuuksien määrä on laskusuunnassa. Vuosien 2007-2014 vaihteluväli on 43-85. Vuonna 2015 tapahtui 50 onnettomuutta.

Taso 2. Liikenteen toimintaympäristön häiriöt

Liikenteen toimintaympäristössä tapahtuvat häiriöt heikentävät liikennejärjestelmän toimintavarmuutta. Toimintaympäristön häiriöitä seurataan tällä hetkellä kolmen mittarin avulla. Erittäin huonojen ajokelien määrää seurataan, sillä huonot ajo-olosuhteet heikentävät tieliikenteen toimintavarmuutta. Sähkönjakelun keskeytysten määrää seurataan, sillä sähköverkkojen toimintavarmuus vaikuttaa liikenteen sähköä tarvitseviin toimintoihin. Suurjännitteisen sähkönjakelun keskeytykset vaikuttavat raideliikenteeseen, ja keskijännitteisen jakeluverkon keskeytykset muihin sähköisiin liikennevälineisiin, polttoaineen jakeluun ja liikenteen ohjausjärjestelmiin.

Tavoite Mittari Kehitys viime vuosina
Tilanne
Häiriöt
Erittäin huonot ajokelit Tieliikenteen erittäin huonon ajokelin varoitusvuorokausien määrä oli 28-29 vuosina 2013-2015. Tilanteen kehitystä voidaan arvioida tulevina vuosina seurannan jatkuessa.
Vuonna 2016 tieliikenteen erittäin huonon ajokelin varoitusvuorokausia oli 44.

Suurjännitteisen sähkönjakeluverkon keskeytykset Vuosina 2013-2014 suurjännitteisten jakeluverkkojen haltijoiden, kantaverkon haltijan ja jakeluverkonhaltijoiden suurjännitteisissä verkoissa oli selvästi enemmän keskeytyksiä kuin vuosina 2005-2012. SJ-jakeluverkkojen keskeytysten lukumäärä (kpl/100 km) laski kuitenkin selkeästi ollen 4,6 vuonna 2015 (2014: 6,8). Myös kantaverkossa keskeytykset vähenivät ollen 2,6 vuonna 2015 (2014: 3,6). Jakeluverkon keskeytykset taas nousivat ollen 4,8 vuonna 2015 (2014: 4).


Keskijännitteisen sähkönjakeluverkon keskeytykset Energialla painotettu keskeytysaika asiakkaalla vuodessa on vaihdellut vuodesta 2010 ollen pisimmillään 6,46 tuntia vuonna 2011 ja lyhimmillään 0,95 tuntia vuonna 2015. Energialla painotettu keskeytysten lukumäärä asiakkaalla vuodessa on vaihdellut vuodesta 2010 ollen enimmillään 4,43 kpl vuonna 2011 ja vähimmillään 1,52 kpl vuonna 2015. Sähkökatkojen määrän vaihteluun vaikuttaa olennaisesti voimakkaat myrskyt. Vuonna 2016 energialla painotettu keskeytysaika asiakkaalla oli 1,26 tuntia ja keskeytysten lukumäärä 1,72 kpl. Sähkönjakelun toimitusvarmuus on keskimäärin hyvällä tasolla.

Lähteet

Energiateollisuus. Sähkönkeskeytystilastot.

Energiavirasto. Sähköverkkoliiketoiminnan kehitys, sähköverkon toimitusvarmuus ja valvonnan vaikuttavuus 2015.

Finavia. Vuosikertomus 2012.

Finavia. Vuosikertomus 2015.

Finnpilot Pilotage Oy. Vuosiraportti 2012.

Finnpilot Pilotage Oy. Vuosiraportti 2013.

Finnpilot Pilotage Oy. Vuosiraportti 2014.

Finnpilot Pilotage Oy. Vuosiraportti 2015.

Finnpilot Pilotage Oy. Vuosiraportti 2016. 

HSL Helsingin seudun liikenne. Vuosikertomus 2014.

HSL Helsingin seudun liikenne. Vuosikertomus 2015.

HSL Helsingin seudun liikenne. Vuosikertomus 2016.

Liikennevirasto. Liikenneviraston tilinpäästös vuodelta 2013.

Liikennevirasto. Liikenneviraston tilinpäätös vuodelta 2014.

Liikennevirasto. Liikenneviraston tilinpäästös vuodelta 2015.

Liikennevirasto. Liikenneviraston tilinpäätös vuodelta 2016.

Liikennevirasto. Tietilasto 2009. Liikenneviraston tilastoja 2/2010.

Liikennevirasto. Tietilasto 2010. Liikenneviraston tilastoja 6/2011.

Liikennevirasto. Tietilasto 2012. Liikenneviraston tilastoja 6/2013.

Liikennevirasto. Tietilasto 2013. Liikenneviraston tilastoja 4/2014.

OAG. Flightview Punctuality League 2015.

OAG. Punctuality League 2016.

Trafi ja Tilastokeskus. Vesiliikenneonnettomuuksien vuositilasto.

Viestintävirasto. Toimialakatsaus 2012.

Viestintävirasto. Toimialakatsaus 2013.

Viestintävirasto. Toimialakatsaus 1/2015.

Viestintävirasto. Toimialakatsaus 1/2016. Viestintäviraston julkaisuja 002/2016 J.

www.liikennejarjestelma.fi

 

 

 

 

 

Sivu päivitetty 30.11.2017