Merenkulku
 

Merenkulku

Merenkulun turvallisuus

Merenkulun turvallisuuden tila 2018

 

Vuoden 2018 tammi-kesäkuun aikana onnettomuusmäärät ovat pysyneet edellisvuosien tasolla

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi on vastaanottanut tammi-kesäkuun aikana 16 merionnettomuusilmoitusta. Lukuun sisältyy suomaisille aluksille tapahtuneet onnettomuudet Suomen aluevesillä sekä ulkomailla. Lisäksi lukuun sisältyy ulkomaalaisille tapahtuneet onnettomuudet Suomen aluevesillä. Edellisen viiden vuoden aikana merionnettomuuksien määrä tammi-kesäkuussa ovat vaihdelleet 13-24 välillä. Tähän mennessä onnettomuudet ovat olleet vakavuudeltaan lieviä eikä ihmishenkiä tai loukkaantumisia ole tapahtunut onnettomuuksien seurauksena. Kokonaisuutena suomalaisen merenkulun turvallisuuden tilaa voidaan pitää vakaana ja hyvänä.


Vuoden 2018 ensimmäisen puolen vuoden aikana Trafin tietoon tuli 16 Suomen vesialueilla tapahtunutta onnettomuutta. Vastaavana aikana viime vuonna sattui 19 onnettomuutta. Suomalaisille aluksille tapahtuneita näistä oli 12 (2017 tammi-kesäkuu 11 onnettomuutta). Satamakäyntien tai suomalaisten alusten määrät ovat hiukan nousseet tarkastelujaksolla.


Onnettomuuksia suomalaisille aluksille ulkomailla tapahtui Trafiin tulleen tiedon mukaan vain 1 kappaletta. Edellisen viiden vuoden vaihteluväli on ollut 1-5 onnettomuutta.
Noin kymmenen vuoden aikasarjalla tarkasteluna Suomen aluevesillä tapahtuu vuosittain noin 27 - 41 onnettomuutta. Vuosittainen vaihtelu merionnettomuuksien määrissä on ollut voimakastakin, mutta lukumäärä ei yksistään kerro turvallisuuden tilan kehityksestä, koska vaihtelu on satunnaista.

Tammi-joulukuussa 2017 vesiliikenteessä kuoli 35 henkilöä. Vuotta aiemmin menehtyneitä oli 48.


Mittari Kehitys vuosina 2009-2017
Tilanne 2018 Q3

Merenkulun turvallisuustaso Suomen merenkulun turvallisuuden nykytila on vakaa ja hyvä. Vuoden 2018 syyskuun loppuun mennessä Liikenteen turvallisuusvirastolle ilmoitettiin 36 merionnettomuutta. Vaikka onnettomuuksia tapahtuu, onnettomuudet ovat olleet seurauksiltaan lieviä. Ei vakavia onnettomuuksia
Suomalaisille aluksille tapahtuneet onnettomuudet 2015=29, vuotuinen vaihteluväli vuosina 2009-2016 oli 25-41.
2016=41
2017=27
Q1=3 onnettomuutta
Q2=10
Q3=18
Q4=
Suomen vesialueilla tapahtuneet onnettomuudet. 2015=34, vuotuinen vaihteluväli vuosina 2009-2016 oli 27-41.
2016=41
2017=32
Q1=5 onnettomuutta
Q2=10
Q3=18
Q4=
Suomalaisille aluksille Suomen vesialueilla tapahtuneet onnettomuudet. 2015=23, vuotuinen vaihteluväli vuosina 2009-2016 oli 21-36.
2016=36
2017=23
Q1=3 onnettomuutta
Q2=9
Q3=16
Q4=
Ulkomailla pysäytettyjen suomalaisten alusten määrä 2015=0
2016=5
2017=3
Suomalaisiin aluksiin (89 kpl) on tehty Paris MoU:n jäsenvaltioissa 113 satamavaltiotarkastusta vuoden 2018 tammi-syyskuu aikana. Tehdyissä satamavaltiotarkastuksissa suomalaisille aluksille on annettu yhteensä 250 huomautusta. Suomalaisia aluksia pysäytettiin vuonna 2018 tammi-syyskuun aikana 7 kertaa. Tämän lisäksi yksi alus on pysäytetty muualla kuin ParisMoun alueella. Sijoituksemme eri lippuvaltioiden välisessä vertailussa vuonna 2017; 20.
Q1=7 pysäytystä
Q2=1 pysäytys
Q3=0 pysäytystä
Q4=

Vesiliikenteessä kuolleet 2015=40, vuotuinen vaihteluväli 40-63.
2016=48
2017= 35 Vuodesta toiseen kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien pääsyy vesillä on pienen veneen kaatuminen tai kallistuma, jonka seurauksena on jouduttu veteen eikä ole kyetty pelastautumaan. Tammi-elokuussa veneilyonnettomuuksissa on menehtynyt ennakkotietojen mukaan 34 henkilöä, mikä on yhtä paljon kuin koko viime vuonna yhteensä. Pelkästään heinäkuussa veneilyonnettomuuksissa menehtyi 14 henkilöä. Kulunut kesä palauttikin veneilyonnettomuudet tavanomaiselle tasolle historian turvallisimman veneilyvuoden jälkeen.
Ennakkotieto tammi-elokuu 34 henkilöä menehtynyttä

Tietoa merenkulun tilakuvasta

Tilakuva koostuu Liikenteen turvallisuusviraston ylläpitämästä kansallisesta merenkulun onnettomuuksien ja vaaratilanteiden tietokannasta. Tätä tarvitaan turvallisuusjohtamisjärjestelmien toimivuuden tarkkailuun ja merenkulun riskien ja turvallisuustrendien tunnistamiseen viranomaistoiminnan pohjaksi sekä myös sääntelyn kehittämiseen. Viranomaistyössä luotettava ja laadukas tieto ja sen hyödyntäminen mahdollistavat siirtymisen entistä enemmän riskiperusteiseen toimintamalliin, jossa viranomaisen resurssit kohdennetaan riskikuvan pohjalta sinne, missä ovat suurimmat turvallisuus- ja ympäristöriskit, että myös vaikutusmahdollisuudet.

Turvallisuuden parantamisen kannalta tiedon vaikuttavuus tulee olemaan entistä oleellisemmassa osassa liikennejärjestelmän turvallisuuden edistämisessä. Automaatio lisääntyy koko liikennejärjestelmässä ja se tuo mukanaan uusia työkaluja turvallisuustyöhön. Uutena haasteena tulevaisuudessa tulee olemaan kyberturvallisuuteen liittyvät asiat.

Merenkulun turvallisuutta parannetaan myös yhä tiiviimmällä viranomaisyhteistyöllä. Yhdistämällä eri viranomaisten tiedot ja analyysit merenkulun turvallisuudesta, saadaan riskien arviointi aiempaa kattavammaksi ja luotettavammaksi. Lisäksi jatkuva vuorovaikutus elinkeinon sekä muiden sidosryhmien, esimerkiksi oppilaitosten ja tutkijoiden kanssa koetaan tärkeäksi tavaksi edistää merenkulun turvallisuutta.

Uhat tai uhkia aiheuttavat toimintamallit ja ilmiöt kannattaa tunnistaa ajoissa, jotta toimintaa voidaan muuttaa ja näin välttyä onnettomuudelta. Uhkien tunnistamisen apuna käytetään turvallisuusindikaattoreita, jotka on jaoteltu kolmeen pääluokkaan:

  • Merenkulun turvallisuuden tila, jossa kerrotaan vuositasolla yleistilanne merenkulun turvallisuudesta
  • Turvallisuus Suomen merialueilla, jossa käydään läpi tarkemmin onnettomuudet, poikkeat ja rikkomukset Suomen merialueilla sekä
  • Suomalaisten alusten turvallisuus, joka sisältää tarkempaa tietoa suomalaisille aluksille tapahtuneista onnettomuuksista sekä vaaratilanteista jaoteltuna esimerkiksi onnettomuus- ja alusluokittain.
 

Ajankohtaista

Lisää aiheesta Merenkulun turvallisuus

 

 

 

Sivu päivitetty 30.07.2018