Merenkulku
 

Merenkulku

Merenkulun turvallisuus

Merenkulun turvallisuuden tila 2018

 

Vuoden 2018 onnettomuusmäärät ovat pysyneet edellisvuosien tasolla

 

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi (1.1.2019 alkaen Liikennne- ja viestintävirasto Traficom) vastaanotti vuonna 2018 aikana 45 merionnettomuusilmoitusta. Lukuun sisältyy suomaisille aluksille tapahtuneet onnettomuudet Suomen aluevesillä sekä ulkomailla. Tämän lisäksi lukuun sisältyy myös ulkomaalaisille tapahtuneet onnettomuudet Suomen aluevesillä. Edellisen viiden vuoden aikana merionnettomuuksien määrät ovat vaihdelleet 35-47 välillä. Tähän mennessä onnettomuudet eivät ole aiheuttaneet merkittäviä haitallisia seurauksia ympäristölle ja ne ovat pääsääntöisesti olleet vakavuudeltaan lieviä eikä ihmishenkiä tai loukkaantumisia ole tapahtunut onnettomuuksien seurauksena lukuunottamatta vuoden 2017 joulukuussa tapahtunutta luotsivene onnettomuutta. Kokonaisuutena suomalaisen merenkulun turvallisuuden tilaa voidaan pitää vakaana ja hyvänä.


Vuoden 2018 aikana tietoon tuli 40 Suomen vesialueilla tapahtunutta onnettomuutta. Vuonna 2017 sattui 33 onnettomuutta. Suomalaisille aluksille tapahtuneita näistä oli 33 (2017 23 onnettomuutta). Satamakäyntien tai suomalaisten alusten määrät ovat hiukan nousseet tarkastelujaksolla.


Onnettomuuksia suomalaisille aluksille ulkomailla tapahtui saapuneen tiedon mukaan viisi kappaletta. Edellisen viiden vuoden vaihteluväli on ollut 1-5 onnettomuutta.
Noin kymmenen vuoden aikasarjalla tarkasteluna Suomen aluevesillä tapahtuu vuosittain noin 27 - 50 onnettomuutta. Vuosittainen vaihtelu merionnettomuuksien määrissä on ollut voimakastakin, mutta lukumäärä ei yksistään kerro turvallisuuden tilan kehityksestä, koska vaihtelu on satunnaista.

Vuonna 2018 ennekkotiedon mukaan vesiliikenteessä kuoli 51 henkilöä. Luku on noussut viiime vuoden ennätysvähäisestä määrästä.

 


Mittari Kehitys vuosina 2009-2018
Tilanne 2018

Merenkulun turvallisuustaso Suomen merenkulun turvallisuuden nykytila on vakaa ja hyvä. Vuoden 2018
loppuun mennessä Liikenne- ja viestintävirastolle
ilmoitettiin 45 (vuonna 2017 36)
merionnettomuutta.
Vaikka onnettomuuksia tapahtuu,
onnettomuudet ovat olleet seurauksiltaan
lieviä.
Ei vakavia onnettomuuksia
Suomalaisille aluksille tapahtuneet onnettomuudet 2009-2014 Vuotuinen vaihteluväli 25-38
2015=29
2016=41
2017=27
2018=38
Q1=3 onnettomuutta
Q2=10
Q3=17
Q4=8
Suomen vesialueilla tapahtuneet onnettomuudet. 2009-2014 Vuotuinen vaihteluväli 27-41
2015=34
2016=41
2017=32
2018=40
Q1=5 onnettomuutta
Q2=10
Q3=17
Q4=8
Suomalaisille aluksille Suomen vesialueilla tapahtuneet onnettomuudet. 2009-2014 Vuotuinen vaihteluväli 21-30
2015= 23
2016= 36
2017= 23
2018=33
Q1=3 onnettomuutta
Q2=9
Q3=15
Q4=6
Ulkomailla pysäytettyjen suomalaisten alusten määrä 2015=0
2016=5
2017=3
2018=8
Suomalaisiin aluksiin (107 kpl) on tehty Paris MoU:n jäsenvaltioissa 156 satamavaltiotarkastusta vuoden 2018 aikana. Tehdyissä satamavaltiotarkastuksissa suomalaisille aluksille on annettu yhteensä 324 huomautusta. Suomalaisia aluksia pysäytettiin ParisMou alueella vuoden 2018 aikana 7 kertaa. Tämän lisäksi yksi alus on pysäytetty muualla kuin ParisMoun alueella. Sijoituksemme eri lippuvaltioiden välisessä vertailussa vuonna 2017; 20.
Q1=7 pysäytystä
Q2=1 pysäytys
Q3=0 pysäytystä
Q4=0

Vesiliikenteessä kuolleet 2009-2014 Vuotuinen vaihteluväli 40-63
2015=40
2016=48
2017=35
2018=51

Tammi-joulukuussa 2018 vesiliikenteessä kuoli 51 henkilöä. Vuotta aiemmin menehtyneitä oli 35 ja vuosina 2014-2016 keskimäärin 47 henkilöä.

Eniten vesiliikenneonnettomuuksissa kuolleita oli Vuoksen vesistössä, jossa menehtyi 14 henkilöä.

Vuoden 2018 ennakkotietojen mukaan Suomen merialueilla vesiliikenteessä menehtyi 11 henkilöä ja Suomen sisävesialueilla 40 henkilöä. Suomen merialueilla kuolleita oli 2 ja sisävesialueilla kuolleita oli 14 enemmän kuin tammi-joulukuussa vuonna 2017.
Ennakkotiedo vesiliikenteessä kuolleet tammi-joulukuu 2018.

Tietoa merenkulun tilakuvasta

Tilakuva koostuu Liikenteen turvallisuusviraston ylläpitämästä kansallisesta merenkulun onnettomuuksien ja vaaratilanteiden tietokannasta. Tätä tarvitaan turvallisuusjohtamisjärjestelmien toimivuuden tarkkailuun ja merenkulun riskien ja turvallisuustrendien tunnistamiseen viranomaistoiminnan pohjaksi sekä myös sääntelyn kehittämiseen. Viranomaistyössä luotettava ja laadukas tieto ja sen hyödyntäminen mahdollistavat siirtymisen entistä enemmän riskiperusteiseen toimintamalliin, jossa viranomaisen resurssit kohdennetaan riskikuvan pohjalta sinne, missä ovat suurimmat turvallisuus- ja ympäristöriskit, että myös vaikutusmahdollisuudet.

Turvallisuuden parantamisen kannalta tiedon vaikuttavuus tulee olemaan entistä oleellisemmassa osassa liikennejärjestelmän turvallisuuden edistämisessä. Automaatio lisääntyy koko liikennejärjestelmässä ja se tuo mukanaan uusia työkaluja turvallisuustyöhön. Uutena haasteena tulevaisuudessa tulee olemaan kyberturvallisuuteen liittyvät asiat.

Merenkulun turvallisuutta parannetaan myös yhä tiiviimmällä viranomaisyhteistyöllä. Yhdistämällä eri viranomaisten tiedot ja analyysit merenkulun turvallisuudesta, saadaan riskien arviointi aiempaa kattavammaksi ja luotettavammaksi. Lisäksi jatkuva vuorovaikutus elinkeinon sekä muiden sidosryhmien, esimerkiksi oppilaitosten ja tutkijoiden kanssa koetaan tärkeäksi tavaksi edistää merenkulun turvallisuutta.

Uhat tai uhkia aiheuttavat toimintamallit ja ilmiöt kannattaa tunnistaa ajoissa, jotta toimintaa voidaan muuttaa ja näin välttyä onnettomuudelta. Uhkien tunnistamisen apuna käytetään turvallisuusindikaattoreita, jotka on jaoteltu kolmeen pääluokkaan:

  • Merenkulun turvallisuuden tila, jossa kerrotaan vuositasolla yleistilanne merenkulun turvallisuudesta
  • Turvallisuus Suomen merialueilla, jossa käydään läpi tarkemmin onnettomuudet, poikkeat ja rikkomukset Suomen merialueilla sekä
  • Suomalaisten alusten turvallisuus, joka sisältää tarkempaa tietoa suomalaisille aluksille tapahtuneista onnettomuuksista sekä vaaratilanteista jaoteltuna esimerkiksi onnettomuus- ja alusluokittain.
 

Ajankohtaista

Lisää aiheesta Merenkulun turvallisuus

 

 

 

Sivu päivitetty 24.01.2019