Junaliikenteen turvallisuus
 

Junaliikenteen turvallisuus

Junaliikenteen turvallisuustaso on ollut Suomessa hyvä vuosina 2017 ja 2018, kuten se on ollut koko 2010-luvun ajan. Matkustajiin tai junan henkilökuntaan kohdistuvat henkilövahingot ovat junaliikenteessä erittäin harvinaisia. EU:n tasolla turvallisuuden kehitystä tarkastellaan merkittävien onnettomuuksien määrän kehityksellä (1). Ainoat junaliikenteessä vuosina 2017 ja 2018 tapahtuneet merkittävät onnettomuudet ovat olleet tasoristeysonnettomuuksia ja allejääntejä. Tasoristeysonnettomuuksia ja allejääntejä käsitellään näillä sivuilla eri otsikoiden alla. Viime vuosina junaliikenteessä on tapahtunut tyypillisesti yksittäisiä merkittäviä suistumis- tai törmäysonnettomuuksia vuosittain, mutta vuosina 2017 ja 2018 merkittäviä suistumis- tai törmäysonnettomuuksia ei ole tapahtunut lainkaan.

Siitä huolimatta, että henkilövahinkoja aiheuttavat onnettomuudet ovat junaliikenteessä hyvin harvinaisia, riittää junaliikenteen turvallisuudessa jatkuvasti parannettavaa. Junaliikenteen suurten nopeuksien ja suurten liikkuvien massojen vuoksi yksittäinen junaliikenteen onnettomuus voi aiheuttaa katastrofaaliset seuraukset. Suomessa tapahtuu vuosittain junaliikenteessä vaaratilanteita, joissa merkittävä onnettomuus vältettiin lähinnä hyvän onnen ansioista.

Onnettomuudet

Liikennevirasto tilastoi 327 junan törmäystä esteeseen vuonna 2017. Liikenneviraston tilastojen mukaan törmäysten määrä on hieman noussut vuosista 2015 ja 2016. Liikenneviraston tilasto kattaa myös törmäykset eläimiin, joita törmäyksistä onkin lähes 90 %. Törmäyksellä eläimeen on hyvin harvoin turvallisuusvaikutusta junalle, mutta niillä on huomattava junaliikenteen täsmällisyyttä heikentävä vaikutus. Muita törmäysten kohteita ovat olleet puut, radalle päätyneet autot ja raidepuskimet. Liikennevirasto pyrkii vähentämään junien törmäyksiä puihin suunnitelmallisella riskipuiden poisto-ohjelmalla. Junaliikenteen törmäykset olivat seurauksiltaan turvallisuusmielessä pieniä, eikä yhtään merkittävää törmäysonnettomuutta tapahtunut. Vuonna 2017 tapahtui 1 junan ja muun rautatiekaluston välinen törmäys, kun 10.11. Vainikkalassa vaarallisia aineita kuljettanut juna törmäsi raiteella olleeseen kiskopyöräkaivinkoneeseen. Vuonna 2018 syyskuun puoleenväliin mennessä ei ole tilastoitu yhtään junan ja muun rautatiekaluston välistä törmäystä.

VR-Yhtymän tilastoissa törmäyksiä eläimiin ei lueta törmäys -luokkaan kuuluviksi tapahtumiksi ja muutenkin luokka on sisällöltään suppeampi kuin Liikenneviraston vastaava luokka. VR raportoi 6 törmäystä esteisiin vuonna 2017, mikä on hieman vuosien 2012–2016 keskiarvoa 6,6 vähemmän. Vuonna 2018 heinäkuun loppuun mennessä VR on raportoinut 3 törmäystä esteisiin.

Törmäykset esteisiin ja tulipalot VR:n junaliikenteessä

20102011201220132014201520162017
Törmäykset esteisiin10115136276
Liikkuvan kaluston tulipalot1616101781088

 

Junaliikenteen ainoa suistuminen vuonna 2017 tapahtui 14.5. kun suurkuormavaunun kaksi pyöräkertaa suistui kiskoilta väliaikaisessa vaihteessa Kauklahden asemalla. Suistuminen tapahtui pienellä nopeudella ja sen seuraukset jäivät vähäisiksi. Vuonna 2018 syyskuun puoleenväliin mennessä ei ole tapahtunut yhtään suistumista junaliikenteessä. Vuosina 2012–2016 suistumisia on tapahtunut junaliikenteessä keskimäärin 3 vuosittain.

Junaliikenteessä ei tapahtunut yhtään merkittävää liikkuvan kaluston tulipaloa vuonna 2017. VR-Yhtymän tilaston mukaan VR:n junaliikenteessä tapahtui 8 kaluston tulipaloa vuonna 2017 ja vuonna 2018 tulipaloja on raportoitu heinäkuun loppuun mennessä 6 kappaletta. Liikkuvan kaluston tulipalojen määrässä VR:n tilastoissa on lievästi laskeva trendi, vuosina 2010–2013 tulipaloja tapahtui keskimäärin lähes 15 vuosittain, kun taas vuosina 2014–2017 tulipaloja on tapahtunut keskimäärin 8,5 vuosittain. Yleisimpiä liikkuvan kaluston tulipaloja ovat palot veturin moottoritilassa tai matkustajavaunujen sähkölaitteiston käryämiset. Tyypillisesti tulipalot jäävät seurauksiltaan melko pieniksi. Vuoden 2017 tulipaloista seurauksiltaan yksi vakavammista tapahtui 24.3., kun tavarajunan diesel-veturin moottoritilassa syttyi tulipalo lähellä Luikonlahtea. Liikkuvan junan diesel-moottori sammui ja moottoritilasta nousi voimakkaasti savua. Pysäytettyään junan kuljettaja sai palon sammumaan jauhesammuttimella. Junan moottorille ja moottoritilalle aiheutui tulipalosta kohtuullisesti vaurioita. Tulipalo aiheutui polttoaineen ruiskutusjärjestelmän vuodosta. 2.7.2018 lähijunan ohjaamossa syttyi tulipalo junan ollessa kehäradan tunnelissa. Tulipalo johti matkustajien evakuointiin, mutta henkilövahinkoja tai merkittäviä aineellisia vahinkoja ei tilanteesta aiheutunut.

Vaaratilanteet

Junaliikenteen onnettomuuksien ollessa hyvin harvinaisia on vaaratilanteiden määrän ja riskitason seuranta välttämätöntä, jotta voidaan saada luotettava kuva turvallisuuden kehityssuunnasta. Vaaratilanteiden määrän tai riskitason kasvu voi kertoa heikentyneestä turvallisuustilanteesta. Vaaratilanteiden määrän kehitys ei kuitenkaan välttämättä suoraan kerro turvallisuustilanteen kehityksestä vaan se voi kertoa esimerkiksi poikkeamien raportointikulttuurin muutoksesta.

Yksi viime vuosien merkittävimmistä vaaratilanteista tapahtui 26.3. Vaasassa, kun matkustajajuna lähti Vaasasta liikkeelle ilman turvattua kulkutietä, lähtölupaa tai päälle kytkettyä junakulunvalvontalaitetta. Aikataulun mukaisesti liikkeelle lähteneelle junalle ei ollut vielä turvattu kulkutietä eikä annettu lähtölupaa. JKV-laite ei pysäyttänyt junaa, koska se ei ollut päällä. Juna ehti liikkua ilman JKV:tä 30 kilometriä Tervajoelle saakka. Tapahtumasta ei aiheutunut seurauksia, koska samalla rataosuudella ei liikkunut muita junia. Mikäli rataosuudella olisi liikkunut muita junia, olisi törmäyksen riski ollut suuri. Vaaratilanteen syntyyn vaikuttivat muun muassa näkyvän opasteen puuttuminen Vaasassa, tekstiviestilähtölupiin liittyvät ongelmat sekä JKV:n pois päältä olosta varoittavien valojen puuttuminen.

Junaliikenteen ja ratatyön välillä tapahtui myös useita vaaratilanteita vuonna 2017, näistä kerrotaan lisää ratatyöturvallisuus kappaleessa.

Vuosittain junaliikenteessä tapahtuu muutamia vaaratilanteita, joissa matkustaja putoaa junan ja laiturin väliin junan matkustajapysähdyksen aikana. Erityisen vaarallinen tilanne tapahtui Huopalahden asemalla 20.5.2017 miehen kaaduttua juuri liikkeelle lähteneen junan ja laiturin väliin. Veturinkuljettaja huomasi kuitenkin tilanteen välittömästi ja juna ehti liikkua vain muutaman metrin ennen pysähdystä. Kaatunut mies selvisi tilanteesta ilman vakavia vammoja.

Vuonna 2017 tapahtui 61 luvatonta Seis-opasteen ohitusta. Luvattomien Seis-opasteen ohitusten määrä on viime vuosina lisääntynyt, vuosina 2015–2017 luvattomia Seis-opasteen ohituksia on tapahtunut keskimäärin 58 vuosittain, kun taas vuosina 2011–2014 tapahtui keskimäärin 26 tapausta vuosittain. Selvää syytä luvattomien Seis-opasteen ohitusten määrän kasvulle ei ole tiedossa. Luvattomat Seis-opasteen ohitukset muodostavat merkittävän riskin junaliikenteen turvallisuudelle. Tyypillisessä tapauksessa juna saadaan JKV:n avustuksella pysäytettyä pian Seis-opasteen ohituksen jälkeen, mutta edellä mainitun Vaasassa tapahtuneen luvattoman Seis-opasteen ohituksen kaltaisissa tilanteissa riskitaso on hyvin suuri.

Rautateiden vaaratilanteet 2011-2017

2011201220132014201520162017
Liikkuvan kaluston rikkoutuneet akselit0000200
Liikkuvan kaluston rikkoutuneet pyörät0110312
Väärin annetut opasteet05123591
Seis-opasteen ohiajot20203330526261
Raiteen nurjahdukset113550103767885
Kiskon katkeamat51622554356146

 

Infrastruktuuriin liittyvät vaaratilanteet

Junan kulkutien turvaamisvirheitä raportoitiin 171 kappaletta vuonna 2017. Kulkutien turvaamisvirheistä 17 tehtiin raiteelle, jolla oli este. Este voi olla esimerkiksi ratatyö tai kalustoyksikkö. Kulkutien turvaamisvirhe raiteelle, jolla on este, voi johtaa törmäysonnettomuuteen. Kulkutien turvaamisvirheiden määrä on kasvusuunnassa. Vuosina 2010–2015 raportoitiin keskimäärin 92 tapausta vuosittain . Vuosina 2016 ja 2017 raportoitiin keskimäärin 177 kulkutien turvaamisvirhettä vuodessa. Raportoitujen kulkutien turvaamisvirheiden määrän runsas lisääntyminen saattaa ainakin osin selittyä raportoinnin kattavuuden paranemisella. Yhdessä vuoden 2017 vaarallisimmista kulkutien turvaamisvirhetapauksessa matkustajajuna ohjattiin liikenteenohjauksen tekemän virheen johdosta ratatyöalueelle Haviseva - Orivesi välillä 26.4.2017. Tapaus ei johtanut onnettomuuteen.

Liikenneviraston seurannan mukaan noin kaksi kolmannesta kulkutien turvaamisvirheestä raiteelle, jolla ei ole estettä, tapahtuu liikenteenohjauksen virheen johdosta. Noin viidennes tapahtumista aiheutuu automatiikan virheestä ja lopuissa tapauksissa syy on epäselvä tai luokittelematon. Noin 80 %:ssa tapauksista seuraus kulkutien turvaamisvirheestä raiteelle, jolla ei ole estettä, on väärälle raiteelle ohjautuminen. Noin 15 %:ssa tapauksista kulkutie on turvaamaton.

Väärin annetulla opasteella tarkoitetaan tilannetta, jossa opastin antaa junalle liian sallivan opasteen teknisen vian seurauksena. Väärin annettuja opasteita raportoitiin 1 vuonna 2017. Vuosina 2012–2016 väärin annettuja opasteita on raportoitu keskimäärin 8,6 tapausta vuodessa. Kiskon katkeamia tapahtui 46 kappaletta vuonna 2017. Kiskon katkeamien vuosittainen määrä on ollut viime vuosina melko tasainen ja vuosina 2012–2016 niitä on tapahtunut keskimäärin 47,4 vuosittain. Raiteen nurjahduksella tarkoitetaan sellaista virhettä raiteen jatkumossa tai raidegeometriassa, joka edellyttää raiteen sulkemista tai suurimman nopeuden alentamista. Raiteen nurjahduksia raportoitiin 85 kappaletta. Raiteen nurjahdusten määrässä on kasvava trendi, mutta eri vuosien lukuja ei voida pitää täysin vertailukelpoisina koska raiteen nurjahdusten tilastointitapa on vakiintunut vasta viime vuosina.

Liikkuvan kalustoon liittyvät vaaratilanteet

Vuonna 2017 raportoitiin 2 liikkuvan kaluston rikkoutunutta pyörää junaliikenteessä. Vuosina 2012–2016 rikkoutuneita pyöriä on raportoitu keskimäärin 1 tapaus vuosittain. Viime vuonna ei raportoitu yhtään liikkuvan kaluston rikkoutunutta akselia junaliikenteessä, eikä niitä ole juuri tapahtunut edellisinäkään vuosina. Akselin tai pyörän rikkoutuminen saattaa johtaa junan suistumiseen.

VR:n junaliikenteestä raportoitiin 18 liikkuvan kaluston avointa ovea viime vuonna. Liikkuvan kaluston avointen ovien vuosittainen määrä on ollut viime vuosina 20 tapauksen tuntumassa. Tyypillisessä tapauksessa tavarajunan ovi on jäänyt auki, matkustajajunan ovi on aukaistu hätäavauksella tai matkustajajunan ovi on auennut oven ohjausvian johdosta.

Junien katkeamisia raportoitiin 19 kappaletta, mikä on hieman edellisen viiden vuoden keskiarvoa 17 enemmän. Junan katkeamisiin liittyvät riskit ovat tavallisesti melko pienet junan katkeamisen johtaessa junan jarrujohdon tyhjenemiseen ja junan pysähtymiseen.

Vuonna 2017 junaliikenteessä ei tapahtunut yhtään onnettomuutta, josta olisi aiheutunut vaarallisten aineiden vuoto. Muitakaan vaarallisten aineiden vuotoja ei havaittu junaliikenteessä. Edellisinä vuosina junaliikenteessä on tapahtunut tyypillisesti 1 tai 2 vaarallisten aineiden vuotoa.

Ilkivalta

Liikennevirasto raportoi 302 ilkivaltatapausta vuodelta 2017. Raportoitujen ilkivaltatekojen määrä on 34 suurempi kuin vuonna 2016, mutta kuitenkin selvästi vuosien 2012–2016 keskiarvoa 382 pienempi. Ilkivaltatapausten liikkuvalle kalustolle aiheuttamat vauriot jäävät tyypillisesti pieniksi ja suurin vaara kohdistuu ilkivallan tekijään. Ilkivalta voi kuitenkin aiheuttaa myös vakavan junaonnettomuuden.

 

(1) ”Merkittävällä onnettomuudella” tarkoitetaan onnettomuutta, jossa on osallisena vähintään yksi liikkeessä oleva raidekulkuneuvo ja jonka seurauksena vähintään yksi henkilö kuolee tai loukkaantuu vakavasti tai jonka seurauksena syntyy merkittäviä kalustoon, rataan, muihin laitteistoihin tai ympäristöön kohdistuvia vahinkoja tai laajoja liikennehäiriöitä, verstaissa, varastoissa ja varikoilla tapahtuvia onnettomuuksia lukuun ottamatta.

 

 

 

 
 

 

Sivu päivitetty 19.09.2018