Ratatöiden turvallisuus
 

Ratatöiden turvallisuus

Ratatyöturvallisuuden haasteet, erityisesti ratatöiden ja junaliikenteen turvallinen yhteensovittaminen, ovat olleet rautatieturvallisuuden keskeinen huolenaihe jo usean vuoden ajan. Ratatyöturvallisuuden kehitystä ei saatu kääntymään positiiviseen suuntaan vuonna 2017 ja turvallisuuspoikkeamia tapahtui yhä huomattavan paljon.

Ratatyössä tapahtuneiden onnettomuuksien ja vahinkojen määrä laski vuonna 2017 vuoteen 2016 verrattuna, mutta vaaratilanteiden määrä jopa hieman nousi. Liikennevirasto seuraa ratatöiden turvallisuutta poikkeamataajuudella, jossa turvallisuuspoikkeamien määrä suhteutetaan ratatyölupien määrään. Radanpidon turvallisuusohjeiden vastaisen toiminnan poikkeamataajuus kohosi hieman vuonna 2017 vuoteen 2016 verrattuna. Yleisimpiä poikkeamaluokkia ratatyössä ovat työmaan aiheuttamat vauriot radan rakenteissa, virheet ratatyöalueen liikenteelle luovutuksessa, työskentely ilman lupaa ratatyöhön ja ratatyöalueen rajan luvaton ohitus.

Yksi vuoden 2017 uhkaavimmista ratatyöhön liittyvistä vaaratilanteista tapahtui Ylivieskassa 28.6.2017 kun ratatyökone liikkui itsekseen työmaalta Ylivieskan asemalle. Raiteen tukemiskone oli jätetty yöksi seisontaan rakenteilla olevan raiteen ja liikennöidyn raiteen väliselle vaihdekujalle. Kone lähti itsekseen liikkeelle ja rullasi hitaasti noin kilometrin matkan Ylivieskan asemalle, jonne se pysähtyi. Ratatyökone varasi liikkuessaan rataosuuden Ylivieskan aseman eteläpuolella. Raiteen varautumisen johdosta opastin vaihtui näyttämään Seis-opastetta ja aluetta etelästä lähestyvä matkustajajuna pysähtyi Seis-opasteelle. Paineilmajarrujen paineen laskeminen aiheutti jarrujen irtoamisen ja mäessä olleen ratatyökoneen liikkeelle lähdön. Ratatyökoneen seisontajarrua ei oltu kiinnitetty eikä pysäytyskenkiä käytetty. Koneen miehistöllä ei ollut selkeää työnjakoa jarrujen kiinnittämiseen. Ratatyökoneen seisontapaikka ei ollut työsuunnitelman mukainen eikä työsuunnitelmaa oltu perehdytetty koneen miehistölle. (1)

Ratatyön ja junaliikenteen välillä tapahtui myös useita muita läheltä piti -tilanteita vuonna 2017. Matkustajajuna ohjattiin liikenteenohjauksen tekemän virheen johdosta ratatyöalueelle 26.4.2017 Haviseva-Orivesi välillä. Pasilassa 16.12.2017 matkustajajuna ohjattiin ratatyöalueen kautta laiturialueelle ratatyön suojaamisvirheen johdosta. Tilanteessa ratapyöräkurottaja ja sen kuljettaja olivat vaarassa jäädä junan alle. Keravalla 22.2.2017 ratatyöryhmä työskenteli raiteella vielä ratatyöluvan päättämisen jälkeen. Tilanne aiheutui epätäsmällisestä puheviestinnästä.

Liikennevirasto on havainnut seuraavien taustatekijöiden olevan tyypillisiä ratatöitä koskevissa poikkeamissa:

• työmaakohtaisen perehdyttämisen puutteet
• ratatyöhön liittyvien ohjeiden tuntemuksen puutteet
• kommunikaatiopuutteet ratatyöryhmän sisällä
• puutteet liikenteenohjauksen ja ratatyöstä vastaavan välisessä määrämuotoisessa puheviestinnässä
• ratatyön paikantamiseen ja ratatyöalueen määrittämiseen liittyvät puutteet
• työtilanteessa tehdyt väärät oletukset
• puutteet rautatiejärjestelmää koskevassa osaamisessa
• liikenteenohjauksen kuormittuneisuus ja sähköisten työvälineiden puutteet.

Ratatöiden pääurakoitsijat ovat viime vuosina siirtyneet teettämään yhä suuremman osan töistä aliurakoitsijoilla ja vuokratyövoimalla. Turvallisuuspoikkeamista näkyy, että pitkissä alihankintaketjuissa ja vuokratyövoiman käytön yhteydessä turvallisuuskulttuuri ja rautatieosaaminen heikkenevät. Alan vakiintuneiden tekijöiden osaaminen on usein hyvällä tasolla, mutta aliurakoinnin ja vuokratyövoiman myötä alalle on tullut paljon uutta työvoimaa, jonka osaaminen ja ymmärrys oman työn merkityksestä rautatieturvallisuuden kokonaisuudelle on vaihtelevaa.

Vuonna 2017 Suomessa valmistui moniosainen tutkimus inhimillisen tekijän ja turvallisuuskulttuurin vaikutuksesta yksilön toimintaan rautatierakentamisessa (2). Tutkimus keskittyi radan rakentamisen pääurakoitsijoihin eikä huomioinut aliurakoitsijoita. Tutkimuksen mukaan rautatierakentamisen ja kunnossapidon toimialalla turvallisuuskulttuuri on kehittynyt kypsyystarkastelussa keskivaiheille. Turvallisuuskulttuurin eteen on jo tehty töitä, mutta paljon kehitettävää on edelleen. Toimialan keskeisenä haasteena tutkimuksessa nousi esiin työn kuormittavuus, jota aiheuttaa muun muassa työskentely liikennekatkojen sallimissa työraoissa sekä työskentely usein öisin. Työn kuormittavuus lisää monesti inhimillisen tekijän merkitystä, minkä vuoksi työn kuormittavuuden hallinnan tulisi olla keskeinen tavoite rautatiealalla. Työn kuormittavuutta voidaan hallita muun muassa työn huolellisella ennakkosuunnittelulla sekä riittävällä työnopastuksella. Tutkimuksen mukaan viestintään, osallistamiseen, perehdytykseen ja koulutukseen on jatkuvasti panostettava turvallisuuskulttuurin jatkokehittämiseksi.

Myös Liikennevirasto on havainnut urakoitsijoiden turvallisuuskulttuurin kehittyneen urakoitsijoiden kanssa käydyissä keskusteluissa. Yritysten johto suhtautuu vakavasti turvallisuuteen eikä turvallisuuspoikkeamia juurikaan piilotella. Toimialan keskeisenä haasteena voidaankin pitää sitä, miten saadaan turvallisuuskulttuurin ja -osaamisen hyvä kehitys jalkautettua laaja-alaisesti koskemaan kaikkia ratatyön parissa toimivia henkilöitä.

Liikennevirasto ja alan toimijat tekevät jatkuvasti töitä ratatöiden turvallisuuden parantamiseksi. Vuonna 2017 muun muassa testattiin hälytysjärjestelmää, joka varoittaa ratatyöntekijöitä lähestyvästä junasta sekä kehitettiin rataurakoitsijan mobiilisovellusta. Vuonna 2018 käyttöön otettu rataurakoitsijan mobiilisovellus digitalisoi nykyisiä ratatyön paperilomakkeita, helpottaa ratatyön paikantamista ja varmistaa sen, että liikenteenohjaajalla ja ratatyöstä vastaavalla on käytettävissään samat tiedot ratatyöstä.

Yksi viime vuosien merkittävimmistä askeleista ratatyöturvallisuuden kehittämisessä on Ratateknisen oppimiskeskuksen valmistuminen Kouvolaan vuonna 2017. Ratateknisessä oppimiskeskuksessa radanpidon työntekijöitä voidaan kouluttaa todellista vastaavissa olosuhteissa mm. vaihde-, sähkö- ja turvalaitetöihin. Liikennevirasto vuokraa tiloja eri yritysten käyttöön. Kesällä 2018 tapahtuneen rautateiden kelpoisuussääntelyn muutoksen myötä ratatyöstä vastaavan pätevyysvaatimuksia ei enää esitetä lainsäädännössä. Jatkossa Liikennevirasto tulee kuvaamaan omassa turvallisuusjohtamisjärjestelmässään ratatyön turvallisuuskriittisten tehtävien pätevyysvaatimukset ja osaamisen varmistamisen menetelmät. Ratateknisellä oppimiskeskuksella tulee olemaan jatkossa keskeinen rooli ratatyön tekijöiden kouluttamisessa ja osaamisen varmistamisessa.

 

(1) Ratatyökoneen karkaaminen Ylivieskassa 28.6.2017. Onnettomuustutkintakeskus. Tutkintaselostus R2017-01. <www.turvallisuustutkinta.fi>. Haettu 27.6.2018.

(2) Inhimillinen tekijä ja turvallisuuskulttuurin vaikutus yksilön toimintaan rautatierakentamisessa. Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 30/2017. Liikennevirasto, Helsinki 2017. <https://julkaisut.liikennevirasto.fi/pdf8/lts_2017-30_inhimillinen_tekija_web.pdf>. Haettu 27.6.2018.

 

 

 
 
 

 

Sivu päivitetty 19.09.2018