Rautatieturvallisuuden yleiskuva
 

Rautatieturvallisuuden yleiskuva

Vuoden 2018 alussa rautatieturvallisuus Suomessa on ollut hyvällä tasolla, merkittäviä onnettomuuksia on tapahtunut vähän eikä matkustajille tai henkilökunnalle ole aiheutunut vakavia henkilövahinkoja. Vuonna 2017 rautatieonnettomuuksissa sen sijaan tapahtui poikkeuksellisen paljon henkilövahinkoja. Suuren osan henkilövahingoista aiheuduttua yksittäisessä tasoristeysonnettomuudessa ei ole syytä tulkita rautatieturvallisuuden pysyvästi heikentyneen. Rautatieliikennettä voidaan pitää erittäin turvallisena matkustusmuotona, jossa onnettomuuksia ja henkilövahinkoja aiheutuu hyvin vähän suhteutettuna matkustajakilometrien määrään.

Suurin osa rautatieonnettomuuksista aiheutuvista henkilövahingoista aiheutuu allejäänneistä ja tasoristeysonnettomuuksista.

Merkittävät onnettomuudet 2007-2016

2007200820092010201120122013201420152016
Törmäykset0000200104
Suistumiset0121033101
Tasoristeysonnettomuudet11912951144106
Liikkeessä olevan kaluston aiheuttamat henkilövahingot9141010734824
Liikkuvan kaluston tulipalot1000000000
Muut onnettomuudet0323021113

Tasoristeysonnettomuuksien määrä vähentynyt

Vuonna 2018 on tapahtunut alustavien tietojen mukaan 9 tasoristeysonnettomuutta 2.5. mennessä. Vuonna 2017 tapahtui 24 tasoristeysonnettomuutta. Vuosina 2010–2017 tasoristeysonnettomuuksia on tapahtunut keskimäärin 33 vuosittain. Vuonna 2017 tasoristeysonnettomuuksissa menehtyi 9 henkilöä, mikä on selvästi vuosien 2010–2016 keskiarvoa (4,7) enemmän. 

Vakava tasoristeysonnettomuus Raaseporissa 26.10.2017

Raaseporissa 26.10.2017 tapahtunut tasoristeysonnettomuus, jossa kiskobussi ja puolustusvoimien miehistönkuljetusajoneuvo törmäsivät, on vakavin 2000-luvulla Suomessa tapahtunut rautatieonnettomuus. Onnettomuuden seurauksena menehtyi 3 ajoneuvon kyydissä ollutta varusmiestä sekä yksi junan matkustaja. Onnettomuudessa loukkaantui lisäksi 3 henkilöä vakavasti.

Allejääntien määrä vuositasolla entisellään

Junan allejäänneissä menehtyy vuosittain keskimäärin lähes 60 henkilöä. Allejäänneistä valtaosa on tahallisia. Allejääntien määrä on pysynyt 2000-luvulla vuositasolla melko vakaana.

Junaliikenteessä vähän törmäyksiä ja suistumisia 

Junaliikenteessä tapahtuneiden törmäysten ja suistumisten määrä on ollut vuonna 2017 sekä vuoden 2018 ensimmäisinä kuukausina edellisvuosien keskiarvoja alhaisempi, eikä junaliikenteessä ole tapahtunut tasoristeys- ja allejääntionnettomuuksia lukuun ottamatta juurikaan merkittäviä onnettomuuksia. 

VAK-onnettomuus Mäntyharjulla 

Mäntyharjulla Kinnin liikennepaikalla tilapäisessä säilytyksessä olleet 50 säiliövaunua pääsivät liikkelle ja törmäsivät raidepuskimeen 7.4.2018. Törmäyksen jälkeen 2 vaunua suistui kiskoilta ja toisesta vaunusta vuosi noin 35 000 litraa bensiinin valmistuksessa käytettävää MTBE-kemikaalia maastoon. Vakavat vaarallisten aineiden kuljetukseen liittyvät rautatieonnettomuudet ovat Suomessa harvinaisia, mutta lievempiä vuototapauksia tapahtuu muutamia vuosittain.

Vaihtotyöpoikkeamien määrä on vähentynyt

Vaihtotöissä tapahtuu vuosittain muutamia vakavia poikkeamia, kuten Kouvolassa 21.9.2017 tapahtunut vaarallisia aineita kuljettaneen vaihtotyöyksikön törmäys paikallaan olleeseen vaunuletkaan. Kokonaisuudessaan vaihtotyöpoikkeamien määrässä on ollut laskeva trendi jo usean vuoden ajan.

Ratatöissä edelleen paljon vaaratilanteita

Ratatyössä tapahtuvien vaaratilanteiden määrää ei sen sijaan ole saatu vähenemään. Vuosittain ratatöissä on tapahtunut useita vaaratilanteita, jotka olisivat saattaneet johtaa merkittäviin onnettomuuksiin. Haasteita ratatyöturvallisuudelle on jo vuosien ajan aiheuttanut alaa vaivaava osaamispula. Toivottavasti Kouvolaan syksyllä 2017 avattu ratatekninen oppimiskeskus sekä Liikenneviraston kasvava rooli ratatyöntekijöiden osaamisen varmistamisessa auttavat tilanteen parantamisessa.

Raportoitujen vaaratilanteiden ja turvallisuuspoikkeamien määrät kasvussa – kertoo osin raportointikulttuurin parantumisesta

Raportoitujen vaaratilanteiden ja turvallisuuspoikkeamien määrät ovat olleet viime vuosina kasvusuunnassa. Tämä ei kuitenkaan suoraan kerro turvallisuuden heikkenemisestä poikkeamien määrän kasvun selittyessä ainakin osin raportointikulttuurin parantumisella. Tosiasia kuitenkin on, että esimerkiksi ratatyöhön ja tasoristeyksiin liittyvien vaaratilanteiden tai Seis-opasteen luvattomien ohitusten määrää ei ole saatu vähenemään toivotulla tavalla. Rautateiden turvallisuuden kehityksessä ollaankin Suomessa tilanteessa, jossa ns. matalalla riippuvat hedelmät on pääosin poimittu ja turvallisuuden jatkokehitys tullee olemaan melko hidasta.

Yhteistyön ja turvallisuuskulttuurin jatkuvan kehittämisen merkitys korostuu

Rautatiejärjestelmän muuttuessa yhä kompleksisemmaksi ja toimijoiden määrän lisääntyessä osaamisen hallinta, toimiva yhteistyö ja turvallisuuskulttuurin jatkuva kehittyminen nousevat yhä tärkeämmiksi tekijöiksi turvallisuuden jatkuvan parantamisen varmistamisen kannalta. Hyvä tiedonkulku ja hyvien käytäntöjen jakaminen eri osapuolten välillä on välttämätöntä monitoimijaympäristön turvallisuuden kannalta. Myös vaikeina pidettävien turvallisuushaasteiden, kuten tahallisten allejääntien ja luvattoman radalla liikkumisen, hallintaan on jatkossa panostettava entistä voimakkaammin.

 

Määritelmät

Merkittävä onnettomuus

Merkittävällä onnettomuudella tarkoitetaan onnettomuutta, jossa on osallisena vähintään yksi liikkeessä oleva raidekulkuneuvo ja jonka seurauksena vähintään yksi henkilö kuolee tai loukkaantuu vakavasti tai jonka seurauksena syntyy merkittäviä kalustoon, rataan, muihin laitteistoihin tai ympäristöön kohdistuvia vahinkoja tai laajoja liikennehäiriöitä, verstaissa, varastoissa ja varikoilla tapahtuvia onnettomuuksia lukuun ottamatta.

 
 
 
 

 

Sivu päivitetty 03.05.2018