Yksityisraiteiden turvallisuus
 

Yksityisraiteiden turvallisuus

Yksityisraiteilla tarkoitetaan valtion rataverkkoon yhdistyviä teollisuuslaitosten, satamien ja kuntien omistamia raiteistoja. Suomessa on noin 130 yksityisraiteen haltijaa. Yksityisraiteiden laajuus vaihtelee muutaman sadan metrin pistoraiteista aina kymmenien ratakilometrien pituisiin rataverkkoihin. Yksityisraiteilla on keskeinen osa rautateiden tavaraliikenteessä, koska valtaosa rataverkon tavaraliikenteen kuljetuksista alkaa tai päättyy yksityisraiteelle. Yksityisraiteilla tapahtuva liikennöinti on valtaosin vaihtotyötä.

Yksityisraiteiden turvallisuustilanne oli vuosituhannen vaihteen molemmin puolin paikoin melko heikko ja etenkin yksityisraiteiden huono kunto aiheutti jonkin verran vakavia onnettomuuksia. Viimeisen kymmenen vuoden aikana yksityisraiteiden turvallisuustilanne on parantunut, rataverkon haltijat ovat sisäistäneet rataverkon haltijuuteen liittyvät vastuunsa ja raiteiden kunnossapitoon on panostettu.

Yksityisraiteiden turvallisuustilanne poikkeamaraporttien ja turvallisuuskertomusten perusteella

Vuosina 2015–2018 yksityisraiteilta on raportoitu Trafiin 59 onnettomuutta tai vaaratilannetta. Poikkeamien raportointiaktiivisuus yksityisraiteilla on melko heikko, eikä raportoitujen poikkeamien määrä vastaa todellisuudessa tapahtuneiden poikkeamien määrää. Raportoidut poikkeamat sekä yksityisten rataverkkojen haltijoiden turvallisuuskertomukset antavat kuitenkin hyvän kuvan siitä, millaisia poikkeamia yksityisraiteilla tapahtuu.

Raportoitujen poikkeamien sekä rataverkon haltijoiden turvallisuuskertomusten mukaan yleisin yksityisraiteilla tapahtuva rautatieonnettomuus on tavaravaunun suistuminen. Trafille yksityisraiteilta raportoiduista poikkeamista lähes puolet on suistumisia. Noin puolet yksityisraiteilta raportoiduista suistumisista on tapahtunut urakiskoon pakkautuneen lumen ja jään nostettua kaluston, tyypillisesti tyhjän tavaravaunun, pois raiteilta. Tilanteet, joissa raiteet leviävät raskaiden tavaravaunujen alla ovat selvästi vähentyneet viime vuosina, mutta yksittäisiä suistumisia on vielä viime vuosinakin aiheutunut kiskojen heikon tuennan vuoksi. Suistumisia yksityisraiteilla aiheuttavat toisinaan myös vaihdeviat sekä kiskoille unohtuneet pysäytyskengät. Muutamia kertoja vaunu on vahingossa nostettu kurottajalla pois kiskoilta vaunun purkutyön yhteydessä.

Toinen yleinen poikkeamatyyppi yksityisraiteilla on tasoristeysonnettomuudet ja vaaratilanteet tasoristeyksissä. Vuosittain yksityisraiteilla tapahtuu muutamia tasoristeysonnettomuuksia sekä lukuisia tasoristeysonnettomuuden vaaratilanteita. Tyypillisesti yksityisraiteilla tapahtuvissa tasoristeysonnettomuuksissa ajoneuvon kuljettajan riittämätön tarkkaavaisuus radan ylityspaikassa on syynä onnettomuuksiin ja vaaratilanteisiin. Usein yksityisraiteilla ajoneuvoliikenne risteää asfalttikentillä rautatieliikenteen kanssa monin paikoin, jolloin ajoneuvon kuljettajan on haastavaa havainnoida kaikkia vaaran paikkoja ja tasoristeysonnettomuuden riski kasvaa. Jonkin verran yksityisraiteilla on edelleen myös rakennuksia tai tavaraa näkemäesteinä radan ylityspaikoissa. Monilla yksityisraiteilla on pyritty parantamaan liikenteen turvallisuutta muun muassa ajoreittejä kehittämällä tai hankkimalla radan ylityspaikkoihin esimerkiksi puomi- tai huomiovalolaitoksia, joten kehitystä tasoristeysturvallisuuden saralla on tapahtumassa myös yksityisraiteilla.

Törmäykset esteisiin ovat olleet viime vuosina kolmanneksi eniten raportoitu poikkeamatyyppi yksityisraiteilla. Yleisimpiä törmäyksiä ovat törmäykset raidepuskimeen, mutta törmäyksen kohteena ovat olleet myös liian lähelle rataa pysäköidyt autot sekä raiteilla paikoillaan oleva rautatiekalusto. Tyypillisesti törmäyksen aiheuttaa jokin vaihtotyön tekemiseen liittyvä inhimillinen tekijä, kuten riittämätön tähystys tai muu virhearviointi. Yksityisraiteilla harvemmin toistuvia poikkeamia ovat vaarallisten aineiden vuodot, kiskon katkeamat, itsekseen liikkumaan päässeet kalustoyksiköt, liian täyteen kuormatut vaunut sekä rataverkon haltijan henkilöstön kannalta yllättäen rataverkolle saapuvat vaihtotyöyksiköt.

Vuonna 2017 yksityisraiteilla tapahtui kaksi vakavaa rautatieonnettomuutta, joissa molemmissa vaihtotyönjohtaja loukkaantui vakavasti jäätyään vaihtotyöyksikön alle. Myös tasoristeysonnettomuudet sekä vaarallisten aineiden kuljetuksiin liittyvät onnettomuudet aiheuttavat yksityisraiteilla toisinaan vakavia seurauksia.

Vuotta 2017 koskevien yksityisraiteen haltijoiden turvallisuuskertomusten perusteella yksityisraiteiden turvallisuutta on pyritty parantamaan mm. rataverkkojen perusparannuksilla, turvallisuusohjeistuksia kehittämällä, tasoristeysten huomio- ja varoituslaitoksia hankkimalla, henkilökuntaa kouluttamalla sekä nostamalla rautatieturvallisuutta koskevia aiheita johdon katselmusten ja turvatuokioiden asialistalle. Useat rataverkon haltijat mainitsevat turvallisuuskertomuksissaan, että turvallisuusjohtamisjärjestelmien käyttöönotto on tuonut rataverkon hallintaan ryhtiä ja järjestelmällisyyttä. Myös rataverkon haltijoiden ja operaattorien välisen yhteistyön kehittyminen sekä ulkopuolisilta asiantuntijoilta saatu osaaminen mainitaan viime vuosien positiivisina kehityskulkuina.

Trafin valvonnan havaintoja

Trafin valvonnan havaintojen perusteella yksityisraiteiden turvallisuustilanne on viime vuosina kehittynyt hyvään suuntaan ja yksityisraiteiden turvallisuusasiat ovat pääsääntöisesti kunnossa. Turvallisuustyö yksityisraiteilla ei aina vastaa rataverkon haltijan turvallisuusjohtamisjärjestelmän kuvausta, mutta turvallisuuden kannalta keskeiset asiat hoidetaan käytännössä tavalla tai toisella. Tämä johtuu osin nykyisen yksityisraiteita koskevan sääntelyn monimutkaisista turvallisuusjohtamisjärjestelmää koskevista vaatimuksista.

Nykyisin yksityisraiteen haltijat pitävät pääosin hyvin huolen rataverkkojensa turvallisuudesta, raiteistojen kunto on parantunut ja huonokuntoisimmat raiteet on poistettu käytöstä tai perusparannettu. Rautatielainsäädännön lisäksi työterveyslainsäädäntö sekä taloudelliset vaikuttimet ohjaavat yksityisraiteen haltijoita huolehtimaan toiminnassaan myös rautatietoiminnan turvallisuudesta. Tyypillisesti etenkin toimijat, joiden toiminnassa rautatiekuljetuksilla on keskeinen rooli, pitävät rataverkkonsa hyvässä kunnossa. Myös esimerkiksi kemian alan toimijoiden, joiden toiminnassa turvallisuusjohtamisella on pitkät perinteet, raiteistot ja turvallisuuden hallinnan menettelyt ovat tyypillisesti hyvin ylläpidettyjä.

Sellaisia yksityisraiteen haltijoita, joiden rataverkot ovat huonossa kunnossa tai asenne rautatieturvallisuuteen on välinpitämätön, on nykyisin vähän. Trafi on auditoinut suurimman osan yksityisraiteen haltijoista ainakin kertaalleen ja osan toimijoista jo useampaan kertaan. Trafissa on havaittu, että auditointien opastavalla ja tukevalla otteella on saatu aikaan positiivista kehitystä turvallisuusasioiden huomioimisessa yksityisraiteilla.

Johdon sitoutuminen turvallisuuteen sekä kehittynyt yhteistyö alan toimijoiden kanssa ovat olleet tyypillisiä positiivisia auditointihavaintoja viime vuosina. Usein toistuvia auditoinneissa havaittavia poikkeamia ovat omavalvonnan suunnitelmallisuuden puutteet sekä toiminnallisten ohjeiden puutteet. Ohjeet saattavat olla puutteellisia tai liian monimutkaisia. Toisinaan ohjeistuksen vastuutaho on epäselvä tai ohjeet puuttuvat kokonaan. Suurissa organisaatioissa toisinaan toistuva havainto on, että rataverkon hallinnan vastuutaho on kompleksisessa organisaatiorakenteessa epäselvä.

Viime vuosina yksityisraiteiden hallinnassa yleistyneellä trendillä ulkoistaa rataverkon kunnossapito sekä turvallisuusjohtamisjärjestelmän kehittäminen ja ylläpito on ollut sekä negatiivisia että positiivisia vaikutuksia. Konsulttiyhtiön ottaessa hyvin vahvan roolin turvallisuusjohtamisjärjestelmän kehittämisessä on seurauksena toisinaan se, että turvallisuusjohtamisjärjestelmässä esitetyt menetelmien kuvaukset eivät vastaa todellista toimintaa yksityisraiteella. Konsulttien vahva rooli rataverkon hallinnassa on joissain tapauksissa johtanut myös siihen, että varsinainen yksityisraiteen haltija ei ole juurikaan sisäistänyt rataverkon hallintaan liittyviä kokonaisuuksia. Toisaalta konsulttien rooli on edistänyt monien hyvien käytäntöjen ja prosessien sekä osaamisen tuomista yksityisraiteiden hallintaan. Käytännössä kunnossapidon ja turvallisuusjohtamisen ulkoistaminen on johtanut tilanteeseen, jossa radan kunnossapidosta vastaava yritys pitää rataverkon hyvässä kunnossa riippumatta siitä, mikä on yksityisraiteen haltijan osaaminen aiheesta.

 

 
 

 

Sivu päivitetty 24.09.2018