Henkilöautot
 

Henkilöautokanta

Henkilöautokannan tilakuvassa seurataan Suomen henkilöautokannan ikää ja romutusikää, laskennallisia hiilidioksidipäästöjä ja vaihtoehtoisilla käyttövoimilla toimivien henkilöautojen osuutta henkilöautokannasta.

Vaihtoehtoisilla käyttövoimilla toimivilla ajoneuvoilla tarkoitetaan tässä sähköllä, vedyllä ja kaasulla (maa-/biokaasu) kokonaan tai osittain (esim. ladattavat hybridit) käyviä autoja sekä korkeaseosetanoliautoja (flexfuel). Vaihtoehtoisia käyttövoimia on muitakin, esimerkiksi uusiutuva diesel, mutta sitä ei ole kaikissa luvuissa huomioitu, koska se ei vaadi uutta ajoneuvokalustoa. Tilakuva kattaa henkilöautojen ensirekisteröinnit ja liikennekäytössä olevat henkilöautot Manner-Suomen osalta.

Traficom seuraa henkilöautokannan tilaa osana liikenteen turvallisuuden ja kestävyyden seurantaa. Ajoneuvokannan uudistuminen edistää liikenneturvallisuutta, sillä uudet ajoneuvot ovat turvallisempia kuin vanhemmat autot. Kotimaisissa ja kansainvälisissä tutkimuksissa on arvioitu, että kuoleman tai loukkaantumisen todennäköisyys on uusissa autoissa 10–40 prosenttia pienempi kuin kymmenen vuotta vanhoissa autoissa. Uudet autot ovat vanhoja autoja vähäpäästöisempiä, jolloin ajoneuvokannan uudistumisella ja vaihtoehtoisia käyttövoimia hyödyntävien autojen osuudella autokannasta on merkitystä Suomea sitovien ilmastotavoitteiden saavuttamisen kannalta.

Alla olevaan taulukkoon on koottu keskeiset henkilöautokantaa koskevat tavoitteet ja niiden tilaa tarkemmin kuvaavat mittarit.


Tavoite Mittari Tilanne Tilannearvio
Ylätaso Nopeutetaan autokannan uusiutumista (Energia- ja ilmastostrategia 2030)

Ajoneuvokannan keski-ikä on laskenut (LVM:n konsernistrategia 2020)
Liikennekäytössä olevien henkilöautojen keski-ikä

Henkilöautojen keskimääräinen romutusikä

Henkilöautokannan keski-ikä EU:ssa
Liikennekäytössä olevien henkilöautojen keski-ikä on jatkanut nousuaan ja niiden keski-ikä ilman museoautoja oli vuoden 2019 lopussa 11,8 vuotta (museoautot mukaan luettuina 12,2 vuotta).

Suomen henkilöautokannan keskimääräinen romutusikä on kasvanut lähes yhtäjaksoisesti vuodesta 2004 asti. Vuonna 2019 romutusikä oli 21,0 vuotta. Vuonna 2018 romutusikä oli 20,6 vuotta ja vuonna 2017 se oli 20,7 vuotta.

ACEAn vertailun mukaan henkilöautojen keski-ikä EU:ssa oli vuonna 2017 11,1 vuotta.
Keskeiset osatavoitteet Suomessa myytävien uusien henkilöautojen ominaispäästöt vuonna 2020 ovat lähellä EU-tavoitetta 95 g/km (NEDC). Tavoite on autonvalmistajakohtainen ja koskee kaikkia valmistajan EU- ja ETA-markkinoille toimittamia ajoneuvoja. (LVM:n Liikenteen ympäristöstrategia 2013–2020) Ensirekisteröityjen henkilöautojen keskimääräinen CO2-päästö Ensirekisteröityjen henkilöautojen CO2-päästöt olivat WLTP-mittaustavan mukaan vuonna 2019 keskimäärin 139,3 g/km. Uuden WLTP-mittaustavan mukainen päästöarvo oli noin 95 prosentilla henkilöautoista. Mittaustapojen eroista johtuen uudet WLTP-arvot eivät ole verrattavissa vanhoihin NEDC-menetelmällä mitattuihin arvoihin.

Liikennekäytössä olevien henkilöautojen keskimääräinen CO2-päästö Liikennekäytössä olevien henkilöautojen keskimääräinen CO2-päästö oli vuoden 2019 lopussa 155,4 g/km. Vuonna 2018 vastaava luku oli 157,6 g/km eli keskimääräinen CO2-päästö on pienentynyt hieman vuoteen 2018 verrattuna.
Autokanta uudistuu noin 7 % vuosivauhtia (noin 150 000 uutta autoa/vuosi), sama määrä romutettuja autoja, ei merkittävää autokannan kasvua (LVM:n Liikenteen ympäristöstrategia 2013–2020) Ensirekisteröityjen henkilöautojen määrä

Henkilöautojen romutusmäärä

Liikennekäytössä olevien henkilöautojen määrä
Vuonna 2019 ensirekisteröitiin 114 202 henkilöautoa, mikä on noin 5,2 % vähemmän kuin vuonna 2018. Tammi-maaliskuussa 2020 ensirekisteröitiin 28 266 henkilöautoa, mikä on noin 3 % vähemmän kuin vuonna 2019 vastaavana ajankohtana.

Vuonna 2019 romutettiin 71 424 henkilöautoa, mikä on noin 12,4 % vähemmän kuin edeltävänä vuonna. Vuonna 2018 romutettiin 81 578 henkilöautoa, mikä on selvästi korkein määrä viimeisen kymmenen vuoden aikana. Romutusmäärään on saattanut vaikuttaa vuonna 2018 toteutettu romutuskampanja. Tammi-maaliskuussa 2020 romutettin 15230 henkilautoa. Määrä on 10 % suurempi kuin vastaavana ajankohtana vuonna 2019.

Vuoden 2019 lopussa Suomessa oli liikennekäytössä yhteensä 2 720 307 henkilöautoa. Määrä on kasvanut 0,9 % vuoden 2018 loppuun nähden.
Vaihtoehtoisten käyttövoimien osuus uusista henkilö- ja pakettiautoista 20 % vuonna 2020 ja 50 % vuonna 2025. Vuonna 2030 kaikki Suomessa myytävät uudet autot ovat vaihtoehtoisten käyttövoimien (sähkö, vety, maa- ja biokaasu sekä nestemäiset biopolttoaineet myös korkeina pitoisuuksina) käyttöön soveltuvia. (Liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluverkko - Suomen kansallinen ohjelma 28.3.2017) Ensirekisteröityjen henkilöautojen määrät ja osuudet käyttövoimittain Vuonna 2019 ensirekisteröitiin yhteensä 114 202 henkilöautoa. Nämä jakautuivat käyttövoimittain seuraavasti:
- Bensiini 82 333 kpl (72,1 %)
- Diesel 21 863 kpl (19,1 %)
- Sähkö 1 897 kpl (1,7 %)
- Kaasu 2 142 kpl (1,9 %)
- Ladattavat hybridit 5 967 kpl (5,2 %)

Ensirekisteröidyistä henkilöautoista vaihtoehtoisilla käyttövoimilla (tässä sähkö, kaasu, ladattavat hybridit ja flexfuel) toimivien osuus oli 8,8 % vuonna 2019. Kasvua on tullut edellisvuoteen nähden, jolloin vastaava osuus oli 5,7 %. Diesel-käyttöiset autot voidaan laskea osaksi tavoitteen toteutumista siltä osin kuin niihin tankataan 100 % uusiutuvaa dieseliä.

Tammi-maaliskuussa 2020 ensirekisteröitiin yhteenä 28 266 henkilöautoa. Nämä jakautuivat käyttövoimittain seuraavasti:
- Bensiini 18 627 kpl (65,9 %)
- Diesel 4 344 kpl (15,4 %)
- Sähkö 918 kpl (3,2 %)
- Kaasu 735 kpl (2,6 %)
- Ladattavat hybridit 3 642 kpl (12,9 %)

Ensirekisteröidyistä henkilöautoista vaihtoehtoisilla käyttövoimilla (tässä sähkö, kaasu, ladattavat hybridit ja flexfuel) toimivien osuus oli 18,7 % tammi-maaliskuussa 2020. Vuonna 2019 vastaavana ajankohtana vaihtoehtoisten käyttövoimien osuus oli 6,5 %.
Vähintään 250 000 sähkökäyttöistä (täyssähköautot, vetyautot ja ladattavat hybridit) autoa ja vähintään 50 000 kaasukäyttöistä autoa vuonna 2030. (Energia- ja ilmastostrategia 2030)

Vähintään 20 000 sähkökäyttöistä ja vähintään 5 000 kaasukäyttöistä autoa vuonna 2020. Vähintään 250 000 sähkökäyttöistä ja vähintään 50 000 kaasukäyttöistä autoa vuonna 2030. (Liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluverkko - Suomen kansallinen ohjelma 28.3.2017)
Liikennekäytössä olevien henkilöautojen määrät ja osuudet käyttövoimittain
Suomessa oli vuoden 2019 lopussa liikennekäytössä 2 720 307 henkilöautoa, jotka jakautuivat käyttövoimittain seuraavasti:
- Bensiini 1 916 849 kpl (70,5 %)
- Diesel 760 330 kpl (28,0 %)
- Sähkö 4 661 kpl (0,2 %)
- Kaasu 9 380 kpl (0,3 %)
- Flexfuel 4 302 kpl (0,2 %)
- Ladattavat hybridit 24 704 kpl (0,9 %)
- Vety 1 kpl (0,0 %)
- Muu 80 kpl (0,0 %)

Liikennekäytössä olevista henkilöautoista vaihtoehtoisilla käyttövoimilla (tässä sähkö, kaasu, ladattavat hybridit, vety ja flexfuel) toimivien osuus oli noin 1,6 % vuoden 2019 lopussa. Vuoden 2018 lopussa vastaava osuus oli 0,9 %. Asiassa on tapahtunut positiivista kehitystä. Sähkökäyttöisiä autoja (täyssähköautot, ladattavat hybridit ja vety) oli vuoden 2019 lopussa liikennekäytössä yli 29 300 ja kaasukäyttöisiä autoja lähes 9 400. Vaihtoehtoisia käyttövoimia on muitakin, esimerkiksi uusiutuva diesel, mutta sitä ei ole huomioitu tässä, koska se ei vaadi uutta ajoneuvokalustoa.

Suomessa oli maaliskuun 2020 lopussa liikennekäytössä 2 711 208 henkilöautoa, jotka jakautuivat käyttövoimittain seuraavasti:
- Bensiini 1 910 017 kpl (70,4 %)
- Diesel 750 671 kpl (27,7 %)
- Sähkö 5 717 kpl (0,2 %)
- Kaasu 10 466 kpl (0,4 %)
- Flexfuel 4 312 kpl (0,2 %)
- Ladattavat hybridit 29 944 kpl (1,1 %)
- Vety 1 kpl (0,0 %)
- Muu 80 kpl (0,0 %)

Liikennekäytössä olevista henkilöautoista vaihtoehtoisilla käyttövoimilla (tässä sähkö, kaasu, ladattavat hybridit, vety ja flexfuel) toimivien osuus oli noin 1,9 % maaliskuun 2020 lopussa. Sähkökäyttöisiä autoja (täyssähköautot, ladattavat hybridit ja vety) oli liikennekäytössä yli 35 600 ja kaasukäyttöisiä autoja yli 10 400. Vaihtoehtoisia käyttövoimia on muitakin, esimerkiksi uusiutuva diesel, mutta sitä ei ole huomioitu tässä, koska se ei vaadi uutta ajoneuvokalustoa.
 

 

Sivu päivitetty 14.02.2020