Henkilöautot
 

Henkilöautokanta

Henkilöautokannan tilakuvassa seurataan Suomen henkilöautokannan ikää ja romutusikää, laskennallisia hiilidioksidipäästöjä ja vaihtoehtoisilla käyttövoimilla toimivien henkilöautojen osuutta henkilöautokannasta.

Vaihtoehtoisilla käyttövoimilla tai polttoaineilla toimivilla ajoneuvoilla tarkoitetaan sähköllä, vedyllä ja kaasulla (LNG, CNG, CBG) kokonaan tai osittain (ladattavat hybridit) käyviä autoja sekä korkeaseosetanoliautoja (flexfuel). Tilakuva kattaa henkilöautojen ensirekisteröinnit ja liikennekäytössä olevat henkilöautot Manner-Suomen osalta.

Traficom seuraa henkilöautokannan tilaa osana liikenteen turvallisuuden ja kestävyyden seurantaa. Ajoneuvokannan uudistuminen edistää liikenneturvallisuutta, sillä uudet ajoneuvot ovat turvallisempia kuin vanhemmat autot. Kotimaisissa ja kansainvälisissä tutkimuksissa on arvioitu, että kuoleman tai loukkaantumisen todennäköisyys on uusissa autoissa 10–40 prosenttia pienempi kuin kymmenen vuotta vanhoissa autoissa. Uudet autot ovat vanhoja autoja vähäpäästöisempiä, jolloin ajoneuvokannan uudistumisella ja vaihtoehtoisia käyttövoimia hyödyntävien autojen osuudella autokannasta on merkitystä Suomea sitovien ilmastotavoitteiden saavuttamisen kannalta.

Alla olevaan taulukkoon on koottu keskeiset henkilöautokantaa koskevat tavoitteet ja niiden tilaa tarkemmin kuvaavat mittarit.


Tavoite Mittari Tilanne Tilannearvio
Ylätaso Nopeutetaan autokannan uusiutumista (Energia- ja ilmastostrategia 2030)

Ajoneuvokannan keski-ikä on laskenut (LVM:n konsernistrategia 2020)
Liikennekäytössä olevien henkilöautojen keski-ikä

Henkilöautojen keskimääräinen romutusikä

Henkilöautokannan keski-ikä EU:ssa
Liikennekäytössä olevien henkilöautojen keski-ikä on jatkanut nousuaan ja niiden keski-ikä ilman museoautoja oli vuoden 2018 lopussa 11,7 vuotta (museoautot mukaan luettuina 12,1 vuotta).

Suomen henkilöautokannan keskimääräinen romutusikä on kasvanut lähes yhtäjaksoisesti vuodesta 2004 asti. Vuonna 2018 romutusikä kääntyi lievästi laskuun ollen vuoden lopussa 20,6 vuotta. Osatekijänä tässä oli vuonna 2018 toteutettu romutuskampanja. Vuonna 2017 keskimääräinen romutusikä oli 20,7 vuotta.

ACEAn vertailun mukaan henkilöautojen keski-ikä EU:ssa oli vuonna 2017 11,1 vuotta.
Keskeiset osatavoitteet Suomessa myytävien uusien henkilöautojen ominaispäästöt vuonna 2020 ovat lähellä EU-tavoitetta 95 g/km. Tavoite on autonvalmistajakohtainen ja koskee kaikkia valmistajan EU- ja ETA-markkinoille toimittamia ajoneuvoja. (LVM:n Liikenteen ympäristöstrategia 2013–2020) Ensirekisteröityjen henkilöautojen keskimääräinen CO2-päästö Ensirekisteröityjen henkilöautojen CO2-päästöt olivat vuonna 2018 keskimäärin 117,4 g/km. Ne ovat vähentyneet vuodesta 2008 vuoden 2018 loppuun mennessä noin 28 %. Vuoden 2020 tavoitteen saavuttamiseksi päästöjen tulisi vähentyä keskimäärin 5,5 g vuodessa. Vuosina 2010-2018 päästöt ovat vähentyneet 4,0 g vuosivauhtia. Vuosien 2016-2018 aikana tavoiteurasta on jääty jälkeen.

Liikennekäytössä olevien henkilöautojen keskimääräinen CO2-päästö Liikennekäytössä olevien henkilöautojen keskimääräinen CO2-päästö oli vuoden 2018 lopussa 157,6 g/km. Vuonna 2017 vastaava luku oli 160,0 g/km eli keskimääräinen CO2-päästö on pienentynyt hieman vuoteen 2017 verrattuna.
Autokanta uudistuu noin 7 % vuosivauhtia (noin 150 000 uutta autoa/vuosi), sama määrä romutettuja autoja, ei merkittävää autokannan kasvua (LVM:n Liikenteen ympäristöstrategia 2013–2020) Ensirekisteröityjen henkilöautojen määrä

Henkilöautojen romutusmäärä

Liikennekäytössä olevien henkilöautojen määrä
Vuonna 2018 ensirekisteröitiin 120 504 henkilöautoa. Määrä on noussut 1,6 % vuoteen 2017 nähden. Tammi-syyskuussa 2019 ensirekisteröitiin 87 933 henkilöautoa, mikä on 10,0 % vähemmän kuin vuonna 2018 vastaavana ajankohtana.

Vuonna 2018 romutettiin 81 578 henkilöautoa, mikä on selvästi korkein määrä viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vuoden 2018 romutusmäärä oli 23 % suurempi kuin vuonna 2017. Romutusmäärään on saattanut vaikuttaa vuonna 2018 toteutettu romutuskampanja. Tammi-syyskuussa 2019 romutettiin 54 734 henkilöautoa. Määrä on 10,0 % pienempi kuin vastaavana ajankohtana vuonna 2018.

Vuoden 2018 lopussa Suomessa oli liikennekäytössä yhteensä 2 696 334 henkilöautoa. Määrä on kasvanut 1,0 % vuoden 2017 loppuun nähden.
Vaihtoehtoisten käyttövoimien osuus uusista henkilö- ja pakettiautoista 20 % vuonna 2020 ja 50 % vuonna 2025. Vuonna 2030 kaikki Suomessa myytävät uudet autot ovat vaihtoehtoisten käyttövoimien (sähkö, vety, maa- ja biokaasu sekä nestemäiset biopolttoaineet myös korkeina pitoisuuksina) käyttöön soveltuvia. (Liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluverkko - Suomen kansallinen ohjelma 28.3.2017) Ensirekisteröityjen henkilöautojen määrät ja osuudet käyttövoimittain Vuonna 2018 ensirekisteröitiin yhteensä 120 504 henkilöautoa. Nämä jakautuivat käyttövoimittain seuraavasti:
- Bensiini 84 700 kpl (70,3 %)
- Diesel 28 935 kpl (24,0 %)
- Sähkö 776 kpl (0,6 %)
- Kaasu 1 161 kpl (1,0 %)
- Flexfuel 0 kpl (0,0 %)
- Ladattavat hybridit 4 932 kpl (4,1 %)

Ensirekisteröidyistä henkilöautoista vaihtoehtoisilla käyttövoimilla tai polttoaineilla (sähkö, kaasu, ladattavat hybridit ja flexfuel) toimivien osuus oli 5,7 % vuonna 2018. Vuonna 2017 vastaava luku oli 2,9 %, joten kasvua on tapahtunut 97 %.

Tammi-syyskuussa 2019 ensirekisteröitiin yhteensä 87 933 henkilöautoa. Nämä jakautuivat käyttövoimittain seuraavasti:
- Bensiini 63 942 kpl (72,7 %)
- Diesel 17 492 kpl (19,9 %)
- Sähkö 1 576 kpl (1,8 %)
- Kaasu 1 364 kpl (1,6 %)
- Flexfuel 0 kpl (0,0 %)
- Ladattavat hybridit 3 559 kpl (4,0 %)

Ensirekisteröidyistä henkilöautoista vaihtoehtoisilla käyttövoimilla tai polttoaineilla (sähkö, kaasu, ladattavat hybridit ja flexfuel) toimivien osuus oli 7,4 % tammi-syyskuussa 2019. Vuonna 2018 vastaavana ajankohtana luku oli 5,7 %.
Vähintään 250 000 sähkökäyttöistä (täyssähköautot, vetyautot ja ladattavat hybridit) autoa ja vähintään 50 000 kaasukäyttöistä autoa vuonna 2030. (Energia- ja ilmastostrategia 2030)

Vähintään 20 000 sähkökäyttöistä ja vähintään 5 000 kaasukäyttöistä autoa vuonna 2020. Vähintään 250 000 sähkökäyttöistä ja vähintään 50 000 kaasukäyttöistä autoa vuonna 2030. (Liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluverkko - Suomen kansallinen ohjelma 28.3.2017)
Liikennekäytössä olevien henkilöautojen määrät ja osuudet käyttövoimittain
Suomessa oli vuoden 2018 lopussa liikennekäytössä 2 696 334 henkilöautoa, jotka jakautuivat käyttövoimittain seuraavasti:
- Bensiini 1 920 510 kpl (71,2 %)
- Diesel 750 603 kpl (27,8 %)
- Sähkö 2 404 kpl (0,1 %)
- Kaasu 5 601 kpl (0,2 %)
- Flexfuel 4 032 kpl (0,1 %)
- Ladattavat hybridit 13 095 kpl (0,5 %)

Liikennekäytössä olevista henkilöautoista vaihtoehtoisilla käyttövoimilla tai polttoaineilla (sähkö, kaasu, ladattavat hybridit ja flexfuel) toimivien osuus oli noin 0,9 % vuoden 2018 lopussa. Vuoden 2017 lopussa vaihtoehtoisten käyttövoimien osuus oli 0,5 %. Asiassa on tapahtunut positiivista kehitystä. Sähkökäyttöisiä autoja (täyssähköautot ja ladattavat hybridit) oli vuoden 2018 lopussa liikennekäytössä 15 499 kpl ja kaasukäyttöisiä autoja 5 601 kpl.

Suomessa oli 30.9.2019 liikennekäytössä 2 774 577 henkilöautoa, jotka jakautuivat käyttövoimittain seuraavasti:
- Bensiini 1 959 932 kpl (70,6 %)
- Diesel 777 154 kpl (28,0 %)
- Sähkö 4 204 kpl (0,2 %)
- Kaasu 8 106 kpl (0,3 %)
- Flexfuel 4 268 kpl (0,2 %)
- Ladattavat hybridit 20 829 kpl (0,8 %)

Liikennekäytössä olevista henkilöautoista vaihtoehtoisilla käyttövoimilla tai polttoaineilla (sähkö, kaasu, ladattavat hybridit ja flexfuel) toimivien osuus oli 30.9.2019 noin 1,3 %.
 

 

Sivu päivitetty 21.08.2019