Henkilöautot
 

Henkilöautokanta

Henkilöautokannan tilakuvassa seurataan Suomen henkilöautokannan ikää ja romutusikää, laskennallisia hiilidioksidipäästöjä ja vaihtoehtoisilla käyttövoimilla toimivien henkilöautojen osuutta henkilöautokannasta.

Vaihtoehtoisilla käyttövoimilla tai polttoaineilla toimivilla ajoneuvoilla tarkoitetaan sähköllä, vedyllä ja kaasulla (LNG, CNG, CBG) kokonaan tai osittain (ladattavat hybridit) käyviä autoja sekä korkeaseosetanoliautoja (flexfuel). Tilakuva kattaa henkilöautojen ensirekisteröinnit ja liikennekäytössä olevat henkilöautot Manner-Suomen osalta.

Trafi seuraa henkilöautokannan tilaa osana liikenteen turvallisuuden ja kestävyyden seurantaa. Ajoneuvokannan uudistuminen edistää liikenneturvallisuutta, sillä uudet ajoneuvot ovat turvallisempia kuin vanhemmat autot. Kotimaisissa ja kansainvälisissä tutkimuksissa on arvioitu, että kuoleman tai loukkaantumisen todennäköisyys on uusissa autoissa 10–40 prosenttia pienempi kuin kymmenen vuotta vanhoissa autoissa. Uudet autot ovat vanhoja autoja vähäpäästöisempiä, jolloin ajoneuvokannan uudistumisella ja vaihtoehtoisia käyttövoimia hyödyntävien autojen osuudella autokannasta on merkitystä Suomea sitovien ilmastotavoitteiden saavuttamisen kannalta.

Alla olevaan taulukkoon on koottu keskeiset henkilöautokantaa koskevat tavoitteet ja niiden tilaa tarkemmin kuvaavat mittarit.


Tavoite Mittari Tilanne Tilannearvio
Ylätaso Nopeutetaan autokannan uusiutumista (Energia- ja ilmastostrategia 2030)

Ajoneuvokannan keski-ikä on laskenut (LVM:n konsernistrategia 2020)
Liikennekäytössä olevien henkilöautojen keski-ikä

Henkilöautojen keskimääräinen romutusikä

Henkilöautokannan keski-ikä EU:ssa
Liikennekäytössä olevien henkilöautojen keski-ikä on jatkanut nousuaan ja niiden keski-ikä ilman museoautoja oli vuoden 2017 lopussa 11,6 vuotta (museoautot mukaan luettuina 12,0 vuotta).

Suomen henkilöautokannan keskimääräinen romutusikä on kasvanut lähes yhtäjaksoisesti vuodesta 2004 asti. Vuonna 2015 romutusikä kääntyi ensikertaa lievästi laskuun ollen vuoden 2015 lopussa 20,1 vuotta. Osatekijänä tässä oli vuonna 2015 toteutettu romutuskampanja. Vuonna 2017 keskimääräinen romutusikä oli 20,7 vuotta.

ACEAn vertailun mukaan henkilöautojen keski-ikä EU:ssa oli vuonna 2016 11 vuotta.
Keskeiset osatavoitteet Suomessa myytävien uusien henkilöautojen ominaispäästöt vuonna 2020 ovat lähellä EU-tavoitetta 95 g/km. Tavoite on autonvalmistajakohtainen ja koskee kaikkia valmistajan EU- ja ETA-markkinoille toimittamia ajoneuvoja. (LVM:n Liikenteen ympäristöstrategia 2013–2020) Ensirekisteröityjen henkilöautojen keskimääräinen CO2-päästö Ensirekisteröityjen henkilöautojen CO2-päästöt olivat vuonna 2017 keskimäärin 118,8 g/km. Ne ovat vähentyneet vuodesta 2007 vuoden 2017 loppuun mennessä noin 33 %. Tammi-maaliskuussa 2018 keskimääräinen CO2-päästö oli 116,7 g/km. Vuoden 2020 tavoitteen saavuttamiseksi päästöjen tulisi vähentyä keskimäärin 5,5 g vuodessa. Vuosina 2010-2017 päästöt ovat vähentyneet 4,4 g vuosivauhtia. Vuosien 2016 ja 2017 aikana tavoiteurasta on jääty jälkeen.

Liikennekäytössä olevien henkilöautojen keskimääräinen CO2-päästö Liikennekäytössä olevien henkilöautojen keskimääräinen CO2-päästö oli vuoden 2017 lopussa 162,2 g/km. Vuonna 2016 vastaava luku oli 162,3 g/km eli keskimääräinen CO2-päästö ei ole juuri pienentynyt vuoteen 2016 verrattuna. Kesäkuun lopussa (30.6.2017) liikennekäytössä olevien henkilöautojen keskimääräinen CO2-päästö oli 161,3 g/km.
Autokanta uudistuu noin 7 % vuosivauhtia (noin 150 000 uutta autoa/vuosi), sama määrä romutettuja autoja, ei merkittävää autokannan kasvua (LVM:n Liikenteen ympäristöstrategia 2013–2020) Ensirekisteröityjen henkilöautojen määrä

Henkilöautojen romutusmäärä

Liikennekäytössä olevien henkilöautojen määrä
Vuonna 2017 ensirekisteröitiin 118 583 henkilöautoa. Määrä on laskenut 0,4 % vuoteen 2016 nähden. Tammi-maaliskuussa 2018 ensirekisteröitiin 34 413 henkilöautoa, mikä on 3,9 % enemmän kuin vuonna 2017 vastaavana ajanjaksona.

Vuonna 2017 romutettiin 66 110 henkilöautoa, mikä on korkein määrä viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vuoden 2017 romutusmäärä oli 22 % suurempi kuin vuonna 2016. Tammi-maaliskuussa 2018 romutettin 16 215 henkilöautoa. Määrä on 36,1 % suurempi kuin vastaavana ajankohtana vuonna 2017. Romutusmäärään on saattanut vaikuttaa vuonna 2018 toteutettava romutuskampanja.

Vuoden 2017 lopussa Suomessa oli liikennekäytössä yhteensä 2 668 930 henkilöautoa. Määrä on kasvanut 1,5 % vuoden 2016 loppuun nähden.
Vaihtoehtoisten käyttövoimien osuus uusista henkilö- ja pakettiautoista 20 % vuonna 2020 ja 50 % vuonna 2025. Vuonna 2030 kaikki Suomessa myytävät uudet autot ovat vaihtoehtoisten käyttövoimien (sähkö, vety, maa- ja biokaasu sekä nestemäiset biopolttoaineet myös korkeina pitoisuuksina) käyttöön soveltuvia. (Liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluverkko - Suomen kansallinen ohjelma 28.3.2017) Ensirekisteröityjen henkilöautojen määrät ja osuudet käyttövoimittain Vuonna 2017 ensirekisteröitiin yhteensä 118 583 henkilöautoa. Nämä jakautuivat käyttövoimittain seuraavasti:
- Bensiini 70 520 kpl (59,5 %)
- Diesel 36 060 kpl (30,4 %)
- Sähkö 502 kpl (0,4 %)
- Kaasu 433 kpl (0,4 %)
- Flexfuel 1 kpl (0,0 %)
- Ladattavat hybridit 2 553 kpl (2,2 %)
- Ei-ladattavat hybridit 8 514 kpl (7,2 %)

Ensirekisteröidyistä henkilöautoista vaihtoehtoisilla käyttövoimilla tai polttoaineilla (sähkö, kaasu, ladattavat hybridit ja flexfuel) toimivien osuus oli 2,9 % vuonna 2017. Vuonna 2016 vastaava luku oli 1,4 %, joten kasvua on tapahtunut 117 %.

Tammi-maaliskuussa 2018 ensirekisteröitiin yhteensä 34 413 henkilöautoa. Nämä jakautuivat käyttövoimittain seuraavasti:
- Bensiini 21 163 kpl (61,5 %)
- Diesel 8 479 kpl (24,6 %)
- Sähkö 175 kpl (0,5 %)
- Kaasu 295 kpl (0,9 %)
- Flexfuel 0 kpl (0,0 %)
- Ladattavat hybridit 1 309 kpl (3,8 %)
- Ei-ladattavat hybridit 2 992 (8,7 %)

Ensirekisteröidyistä henkilöautoista vaihtoehtoisilla käyttövoimilla tai polttoaineilla (sähkö, kaasu, ladattavat hybridit ja flexfuel) toimivien osuus oli 5,2 % tammi-maaliskuussa 2018. Vuonna 2017 vastaavana ajankohtana luku oli 1,4 %, joten kasvua on tapahtunut 174 %.
Vähintään 250 000 sähkökäyttöistä (täyssähköautot, vetyautot ja ladattavat hybridit) autoa ja vähintään 50 000 kaasukäyttöistä autoa vuonna 2030. (Energia- ja ilmastostrategia 2030)

Vähintään 20 000 sähkökäyttöistä ja vähintään 5 000 kaasukäyttöistä autoa vuonna 2020. Vähintään 250 000 sähkökäyttöistä ja vähintään 50 000 kaasukäyttöistä autoa vuonna 2030. (Liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluverkko - Suomen kansallinen ohjelma 28.3.2017)
Liikennekäytössä olevien henkilöautojen määrät ja osuudet käyttövoimittain
Suomessa oli vuoden 2017 lopussa liikennekäytössä 2 668 930 henkilöautoa, jotka jakautuivat käyttövoimittain seuraavasti:
- Bensiini 1 922 859 kpl (72,0 %)
- Diesel 731 887 kpl (27,4 %)
- Sähkö 1 449 kpl (0,1 %)
- Kaasu 3 149 kpl (0,1 %)
- Flexfuel 3 759 kpl (0,1 %)
- Ladattavat hybridit 5 719 kpl (0,2 %)

Liikennekäytössä olevista henkilöautoista vaihtoehtoisilla käyttövoimilla tai polttoaineilla (sähkö, kaasu, ladattavat hybridit ja flexfuel) toimivien osuus oli noin 0,5 % vuoden 2017 lopussa. Vuoden 2016 lopussa vaihtoehtoisten käyttövoimien osuus oli 0,3 %. Asiassa on tapahtunut positiivista kehitystä. Sähkökäyttöisiä autoja (täyssähköautot ja ladattavat hybridit) oli vuoden 2017 lopussa liikennekäytössä 7 168 kpl ja kaasukäyttöisiä autoja 3 149 kpl.

Suomessa oli 31.3.2018 liikennekäytössä 2 675 854 henkilöautoa, jotka jakautuivat käyttövoimittain seuraavasti:
- Bensiini 1 921 128 kpl (71,8 %)
- Diesel 738 001 kpl (27,6 %)
- Sähkö 1 658 kpl (0,1 %)
- Kaasu 3 737 kpl (0,1 %)
- Flexfuel 3 816 kpl (0,1 %)
- Ladattavat hybridit 7 406 kpl (0,3 %)

Liikennekäytössä olevista henkilöautoista vaihtoehtoisilla käyttövoimilla tai polttoaineilla (sähkö, kaasu, ladattavat hybridit ja flexfuel) toimivien osuus oli 31.3.2018 noin 0,6 %.
 

 

Sivu päivitetty 03.01.2018