Meriliikenteen polttoaineet ja käyttövoimat
 

Meriliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen

Tavoitteet meriliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi

Kansainvälisen meriliikenteen kasvihuonepäästöjen rajoittamisesta neuvotellaan parhaillaan Kansainvälisen merenkulkujärjestön (International Maritime Organization, IMO) meriympäristönsuojelukomiteassa (Marine Environment Protection Committee, MEPC). Tähän mennessä IMOssa on sovittu alustavasta strategiasta kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi. Tavoitteiksi on asetettu:

  • kustakin kansainvälisestä kuljetussuorituksesta aiheutuvia keskimääräisiä CO2-päästöjä vähennetään vähintään 40 % vuoteen 2030 mennessä, minkä jälkeen tavoitteena on 70 %:n vähennys vuoteen 2050 mennessä vuoden 2008 tasoon verrattuna; ja
  • kansainvälisestä meriliikenteestä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt saavuttavat huippunsa mahdollisimman pian ja vuotuiset kokonaispäästöt vähenevät vähintään 50 % vuoteen 2050 mennessä vuoden 2008 tasoon verrattuna. Samalla pyritään päästöjen vaiheittamiseen poistamiseen siten, että CO2-päästövähennykset vastaavat Pariisin ilmastosopimuksen lämpötilatavoitetta.

Vaihtoehtoisten polttoaineiden käytön lisääminen on yksi merkittävä tekijä, jonka avulla näihin tavoitteisiin voidaan päästä.

Suomen kansallisia tavoitteita sekä toimia meri- ja sisävesiliikenteen päästöjen vähentämiseksi tarkastellaan liikenne- ja viestintäministerin marraskuussa 2019 asettamassa työryhmässä, joka valmistelee Suomen tiekarttaa kohti fossiilitonta liikennettä. Työryhmän toimikausi on 1.11.2019-30.10.2020.

Vaihtoehtoiset polttoaineet ja käyttövoimat Suomen lipun alla purjehtivilla aluksilla

Suomen lipun alla purjehtivien alusten käyttämät vaihtoehtoiset polttoaineet ovat nesteytetty maakaasu (LNG) ja bioöljy. Käytössä olevat vaihtoehtoiset käyttövoimat ovat akkuihin sähköverkosta ladattu sähkö, maasähkö ja tuulivoima. Taulukossa on annettu kutakin vaihtoehtoa käyttävien alusten lukumäärät ja alustyypit.

Vaihtoehtoisten polttoaineiden ja käyttövoimien hyödyntäminen Suomen lipun alla purjehtivilla aluksilla syksyllä 2019

Polttoaine/käyttövoima Alusten lukumäärä Alustyypit
Nesteytetty maakaasu (LNG) 5 Matkustaja-autolautta (1), vartiolaiva (1), jäänmurtaja (1), irtolastialus (2)
Bioöljy 2 Kappaletavara-alus (2)
Sähköverkosta ladattavat akut 1 Maantielautta (1)
Maasähkö 5 Matkustaja-autolautta (3), ro-ro-rahtialus (1), kaapelikelalossi (1)
Tuulivoima (Roottoripurjeet) 2 Matkustaja-autolautta (1) ja ro-ro-lastialus (1)

Vaihtoehtoisia polttoaineita ja käyttövoimia hyödyntäviä aluksia on siis yhteensä 15. Tämä luku vastaa noin kahta prosenttia Suomen kauppalaivaston aluksista. Hieman vastaavana esimerkkinä maailmalaajuisesta meriliikenteestä, vaihtoehtoisia polttoaineita käyttävien alusten osuudeksi arvioidaan 0.3 %, kun vaihtoehtoisina polttoaineina ovat nesteytetty maakaasu, metanoli ja akut.

Vaihtoehtoisista polttoaine- ja käyttövoimavaihtoehdoista

Nesteytetty maakaasu on puhtain saatavilla oleva fossiilinen polttoaine. Nesteytetyn maakaasun käytön arvioidaan vähentävän kasvihuonekaasupäästöjä enemmillään 21 % perinteisiin laivapolttoaineisiin verrattuna, kun polttoaineiden koko elinkaaren aikana aiheuttamat päästöt huomioidaan. Suomessa nesteytettyä maakaasua on hyvin saatavilla meriliikenteen tarpeisiin. Laivat voivat bunkrata nesteytettyä maakaasua Porin ja Tornion LNG-terminaaleista ja lisäksi useat LNG-jakelijat toimittavat polttoainetta rekoilla satamiin. Itämeren alueella operoi myös kaksi LNG-bunkrausalusta. Haminaan valmistuu vuoden 2020 aikana LNG-terminaali.

Suomalaisten alusten käyttämä bioöljy on Suomessa tuotettu VG Marine EcoFuel. Sen raaka-aineet ovat 100 % kierrätettyjä ruokaöljyjä ja teollisuuden kasviöljyjä. Tuottajalle myönnetyn sertifikaatin mukaan bioöljyn elinkaaren aikaiset kasvihuonekaasupäästöt ovat vähintään 60 % pienemmät verrattuna korvaavan fossiilisen polttoaineen kasvihuonekaasupäästöihin. Biopolttoaineita on nykyään rajoitetusti saatavilla meriliikenteen tarpeisiin.

Laivan hyödyntäessä sähköverkosta saatavaa sähköä akuissa tai maasähkönä satamassa sähkön käytön aiheuttamien kasvihuonekaasujen määrä riippuu siitä, miten sähkö on tuotettu. Maasähköä on tarjolla muutamissa Suomen satamissa.

Tuulivoimaa käytetään apuvoimana vähentämässä muiden polttoaineiden kulutusta. Siitä saatava hyöty vaihtelee laivalle asennetuista laitteista ja laivan reitillä vallitsevista tuuliolosuhteista riippuen.

Potentiaalisia meriliikenteen tulevaisuuden polttoaineita ovat esimerkiksi nesteytetty biokaasu, uusiutuvalla energialla tuotettu metanoli, vety ja ammoniakki. Näistä nesteytettyä biokaasua ja uusiutuvaa metanolia käytetään ainakin pienessä mittakaavassa meriliikenteen polttoaineina maailmalla. Ensimmäisten vety-käyttöisten alusten on määrä valmistua muutaman vuoden päästä. Ammoniakin käyttö laivapolttoaineena on vielä tutkimus- ja suunnitteluvaiheessa. 

 

 

Sivu päivitetty 02.01.2020